Quantcast
Channel: Rakennusviraston uutiset
Viewing all 396 articles
Browse latest View live

Vuosaaren pohjoisosan ostoskeskuksen alueen katujen ja puiston suunnittelu

$
0
0


Laadimme suunnitelmia Vuosaaren pohjoisosan ostoskeskuksen alueen katujen ja puiston kunnostamiseksi.  Suunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä 17.–24.9.2013  Vuosaaren lähiöasemalla os. Mustalahdentie 4 ja Vuosaaren kirjastossa Vuotalolla os. Mosaiikkitori 2. sekä tällä sivulla.  

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta 2014.

 

Suunnitelmat:

Haapasaarenpuisto
Isonvillasaarentie
Kivisaarentie
Mustalahdentie

 

Lisätietoja:

projektipäällikkö Petra Rantalainen
p. (09) 310 39795, etunimi.sukunimi@hel.fi.

 


 


Puistomme kertovat -näyttely Laiturilla 17.9.–19.10.

$
0
0


Laiturin näyttely esittelee Helsingin puistojen muutosta

Näyttelytila Laiturilla avautuu 17. syyskuuta Puistomme kertovat -näyttely. Näyttely kertoo Helsingin puistojen muutoksista 1900-luvun alusta aina tähän päivään asti esittelemällä kuusi erilaista puistoa.

Helsingin vanhat puistot ovat nähneet monenlaisia vaiheita historian kulussa. Näitä vaiheita on tallennettu piirustuksin, valokuvin ja tekstein. Vanhimmat säilyneet puistosuunnitelmat ovat vuodelta 1888.

Näyttelyn kuvat ovat pääosin peräisin Helsingin rakennusviraston arkistoista.

– Arkistojen aarteiden penkominen herätti tunteen, että aineiston julkinen esillepano voisi tuottaa iloa kaupunkilaisille, puistojen käyttäjille, kertoo näyttelyn ideoinut rakennusviraston projektisihteeri Ritva Kyrklund.

Näyttelyssä esillä:

• Aarrepuisto, Vesala
• Ilolanpuisto, jossa lasten leikkipuisto Linja, Kallio
• Kaivopuisto
• Karhupuisto, Kallio
• Kolmikulman puisto - Dianapuisto, Kaartinkaupunki
• Tehtaanpuisto, jossa leikkipuisto Seppä, Punavuori

Näyttelyn osana järjestetään yleisötilaisuus Helsingin puistojen historiasta Laiturilla 15.10.2013 klo 17. Aiheeseen johdattaa Ritva Kyrklund.

Lisää tietoa Helsingin puistoista löytyy rakennusviraston verkkosivuilta, esimerkiksi www.vihreatsylit.fi.

Lisätietoja:
Rakennusviraston projektisihteeri Ritva Kyrklund, puh. 09 310 38584, ritva.kyrklund@hel.fi
Laiturin näyttelykoordinaattori Anu Hämäläinen, puh. 09 310 37440, anu.k.hamalainen@hel.fi

Lehdistökuvia täältä
http://aineistopankki.hel.fi/?cart=3510-mlgjighegc&l=FI

Puistomme kertovat -näyttely Laiturilla 17.9.–19.10.2013
Info- ja näyttelytila Laituri
Narinkka 2 (vanha linja-autoasema Kampissa)
avoinna ma–pe 10–19, la 12–16
http://laituri.hel.fi

Asiantuntijat Malmitalolla asukkaita varten

$
0
0


Kaupungin asiantuntijat eri virastoista ovat Malmitalossa 24.10.2013 klo 17–20 paikalla vastaamassa asukkaiden kysymyksiin.

Tilaisuus on kaikille avoin.  Järjestäjinä ovat kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto sekä Hissi-, Lähiö- ja Täydennysrakentamisprojektit.

Tarkempi ohjelma julkaistaan Lähiöprojektin verkkosivulla.

 


 

Ratasmyllyntie saa uudet jalkakäytävät ja pyörätiet

$
0
0


Ratasmyllyntien puutteelliset kevyen liikenteen yhteydet paranevat kun uudet jalkakäytävät ja pyörätiet valmistuvat vuoden 2014 lopulla.

Ratasmyllyntie on 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu paikallinen kokoojakatu, joka palvelee läpikulkuliikennettä Roihupellon teollisuusalueen ja Myllypuron välillä. Ratasmyllyntien varrella sijaitsevat tennishallikompleksi ja jäähalli. Tien eteläpäässä on painaumia ja kevyen liikenteen väylät ovat kapeita.

Ratasmyllyntien ajorata säilyy remontissa seitsemän metriä leveänä. Itäpuolen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie levennetään nelimetriseksi ja se rakennetaan eroteltuna, jolloin pyörätien leveys on 2,5 metriä ja jalkakäytävän leveys 1,5 metriä. Tien eteläpäähän sen länsipuolelle rakennetaan kolme metriä leveä jalkakäytävä.

Molemmat joukkoliikennepysäkit saavat omat syvennyksensä. Länsipuolen pysäkin odotuskatos säilytetään ja pysäkille johtavalle suojatielle rakennetaan keskikoroke.

Myös Ratasmyllynkujan liittymä parannetaan. Työ alkaa syyskuussa ja valmistuu vuoden 2014 lopussa

Lisätietoja:
Suunnittelu: projektipäällikkö Anne Tanhuanpää, rakennusvirasto, puh. 09 310 38428
Rakentaminen: projektinjohtaja Lars Norring, Stara, puh. 09 310 70054


 

Taidetta työmaalla

$
0
0

Kuva: Lauri Hänninen
Nyt kannattaa lähteä "taidenäyttelyyn" Vanhan Kauppahallin työmaa-aidalle.



Etelärannassa Vanhan Kauppahallin työmaa-aidat saavat taiteellisen ilmeen, kun Multicoloured  Dreams -katutaidekollektiivi maalaa aitaa yhteistyössä rakennusviraston kanssa.

Perjantaina omaa kymmenmetristä aidanpätkäänsä oli täyttämässä Helsingin kuvataidekoulun nuoria opettajansa Juho Hellstenin johdolla.

"Teemme outoja, mutta sympaattisia olentoja. Idea tulee siitä, että kulkiessaan kaupungilla moni nuori tuntee, että muut kulkijat ovat kuin eri planeetalta", kertoo Hellsten taiteilijoiden inspiraation lähteistä.

Aitaa koristaa lopulta parikymmentä eri taiteilijoiden teosta.

Vanha Kauppahalli on suljettu peruskorjauksen vuoksi. Halli avataan jälleen kesällä 2014.  Vanhan Kauppahallin kauppiaista moni on siirtynyt remontin ajaksi Hietalahden kauppahalliin.

Helsinki saavutti vuoden 2012 energiansäästötavoitteet

$
0
0


Helsinki saavutti vuoden 2012 energiansäästötavoitteet, käy ilmi Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan uudesta raportista. Viime vuoden loppuun mennessä Helsingissä uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden aikaansaama energiansäästö oli noin 74,51 gigawattituntia. Se vastaa lähes 29 000 kolmihenkisen kerrostaloperheen vuosittaista sähkönkulutusta.

Helsingin kaupunki kulutti energiaa vuonna 2012 yhteensä 1 719 gigawattituntia. Suurin osa eli lähes 91 prosenttia käytetään kaupungin kiinteistöissä. Noin viisi prosenttia energiasta kuluu raitiovaunuissa ja metrossa, kolmisen prosenttia menee ulko- ja liikennevaloihin. Autot ja työkoneet sekä yleiset alueet käyttävät energiasta kumpikin noin prosentin.

Kaupungin osuus Helsingin alueella käytetystä sähköstä on noin kymmenen prosenttia ja kaukolämmöstä noin 16 prosenttia.

Helsingin kaupungin oman toiminnan energiankäyttö jatkaa tehostumistaan. Kaupungin omistamassa kiinteistökannassa pinta-alaa kohden laskettu ominaiskulutus on laskenut vuodesta 1990 lähtien jo 19 prosenttia. Myös pitkään jatkunut sähkönkulutuksen kasvu on taittunut.

Vuoden 2012 energiankäyttöä ja energiansäästötoimia koskevassa raportissa kerrotaan, millä keinoin Helsinki edistää energiatehokkuutta. Vuosina 2008-2012 toteutettujen energiansäästötoimien yhteisvaikutukseksi on arvioitu vuositasolla 74,5 gigawattituntia, joka on lähes kolme gigawattituntia enemmän kuin energiatehokkuussopimuksessa vuodelle 2012 asetettu välitavoite.

Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään muun muassa matalaenergiarakentamisella, energiansäästöinvestoinneilla, rakennusten ylläpidon kehittämisellä, katuvalaisimien uusimisella sekä sitouttamalla kaupungin henkilöstö energiatehokkuustyöhön virastojen vuotuisella kahden prosentin energiansäästötavoitteella.

Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan työtä koordinoi rakennusvirasto.


Lisätiedot:

Raportti: Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2012

 

Johtava energia-asiantuntija Katri Kuusinen, p. 09 310 39163
Rakennusvirasto

Talviterasseja ei olla kieltämässä

$
0
0

Terassiasiat eivät ole mustavalkoisia. Kuva: Lauri Hänninen

Helsingin kaupungin päivitetyt terassiohjeet saivat myrskyisän vastaanoton. Ohjeiden nostama kohu johtuu paljolti väärinkäsityksistä.

Helsingin kaupungin päivitetyt terassiohjeet saivat myrskyisän vastaanoton. Ohjeiden nostama kohu johtuu paljolti väärinkäsityksistä.

Kaupunki ei ole kieltämässä Töölön Mamma Rosan kaltaisia talviterasseja eikä Pohjoisesplanadin Kämpin ”terassin” kaltaisia lisärakennuksia. Kohutut avoterassiohjeet eivät edes käsittele em. kaltaisia pysyviä rakennelmia.

Uudet ohjeet ovat 90-prosenttisesti samat kuin edelliset ohjeet; esimerkiksi terassivarjojen mainoskielto on ollut voimassa jo kymmenen vuotta. Ohjeisiin on otettu ”eurooppalaista” mallia mm. Tukholmasta ja Kööpenhaminasta. Ohjeet pyrkivät huomioimaan kaikki kadunkäyttäjät ja ennen kaikkea esteettömyyden vaatimukset.

Suurin muutos on, että jatkossa ohjeiden noudattamista valvotaan. Näin kohtelemme ravintoloitsijoita tasapuolisesti.

Myös ohjeiden yksityiskohdista on julkisuudessa esitetty harhaanjohtavia tietoja. Ohjeet eivät esimerkiksi kiellä lämmityslaitteiden käyttöä terasseilla.

Avoterassiohjeet on rakennusvirasto valmistellut yhteistyössä rakennusvalvonta- ja kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen, poliisin sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi ne yksimielisesti 4.6.2013.

Jos ohjeissa huomataan todellisia valuvikoja, ne luonnollisesti korjataan.

Haluamme, että Helsingissä on viihtyisiä terasseja sekä kesällä että talvella. Ohjeemme eivät sitä estä.

Ravintolapäivä Helsingin yleisillä alueilla vuonna 2013

$
0
0


Rakennusvirastosta on kysytty lupia yleisen alueen käyttöön Ravintolapäivänä. Rakennusvirasto ei myönnä lupia tapahtumaan, mutta ei myöskään halua estää palkittua tapahtumaa. Toivomme kuitenkin, että osallistujat noudattavat seuraavia ohjeita:

1. Myyntipaikkojen tulee sijaita nk. kovilla pinnoilla, kuten kiveyksillä, asfaltilla tai hiekkakäytävillä.

2. Yleistä jalankulkua, liikennettä tai muuta alueen käyttöä ei saa haitata.

3. Myyjä vastaa kaupungille ja kolmannelle osapuolelle myyntipaikasta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta.

4. Kaikki roskat ja myymättä jääneet ruoat on kunkin myyjän vietävä pois yleiseltä alueelta omalla kustannuksellaan välittömästi tapahtuman jälkeen.

 

Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus muistuttaa, että elintarvikemyyjien tulee ottaa huomioon Helsingin kaupungin alueella noudatettavat Eviran ulkomyyntiohjeet. Lisää tietoa ympäristökeskuksen sivulta.


 


Huonokuntoisia mäntyjä poistetaan Seurasaaressa

$
0
0


Seurasaaren eteläkärjessä sijaitsevan Isännän talon pihapiiristä kaadetaan seitsemän mäntyä 5. marraskuuta 2013.

Kuusi mäntyä kaadetaan niiden huonon kunnon takia. Joukossa on kuolleita ja kituvia puita, joihin on iskeytynyt lahottajasieni, kantokääpä ja männynkääpä. Yksi männyistä on saanut kaatotuomion ruman ulkonäön perusteella, joten sille kasvupaikalle saadaan kauniimpi puu tilalle. Puut ovat isoja ja paikka on tuulille altis. Puut eivät sijaitse metsässä, vaan isännäntalon pihanurmella rakennusten ja kulkuväylien keskellä.

Talon pihaan ja ympäristöön jää paljon isoja puita, joten täydennysistutuksia ei ole harkittu tehtäväksi.

Puiden poistotyön tekee kaupungin oma tuottaja Stara.

Lisätietoja:
Päivi Apajalahti, rakennusvirasto, puh. 09 310 38523
Antti Salminen
, Stara, puh. 09 310 78553
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi.

Tietonurkka:
Saaren eteläkärjessä sijaitseva Isännän talo (1890) oli Seurasaaren ensimmäisiä rakennuksia. Kaksikerroksisessa rakennuksessa väki odotteli höyrylaivaa saapuvaksi Seurasaaren laituriin. Odotussaliin noustiin jyrkkiä portaita ja parvekkeelta saattoi ihailla maisemia. Yläkerran odotussalista näki höyrylaivasta tupruttavan savun jo kaukaa. Nykyään rakennus kuuluu Seurasaarisäätiölle.


 

Osallistu aluesuunnitteluun

$
0
0


Rakennusvirasto aloittaa aluesuunnitelman laadinnan Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun alueelle marras-joulukuussa toteutettavalla asukaskyselyllä. Kysely on avoinna 11.11. - 31.12.2013 Kerro kartalla -palvelussa (http://kerrokartalla/).

Lue lisää
 

Rakennusvirasto aloittaa aluesuunnitelman laadinnan Kampinmalmin ja Taka-Töölön alueelle marras-joulukuussa toteutettavalla asukaskyselyllä. Kysely on avoinna 11.11. - 31.12.2013 Kerro kartalla -palvelussa (http://kerrokartalla/).

Suunnittelualueeseen kuuluvat Etu- ja Taka-Töölö, Lapinlahti, Ruoholahti sekä osa Jätkäsaaren pohjoisosasta.

Lue lisää

Helsingin metsissä tutkittiin kirjanpainajan aiheuttamaa tuhoriskiä

$
0
0


Helsingissä tutkittiin kesällä 2013 kirjanpainajan (Ips typographus) aiheuttamaa metsätuhoriskiä. Kirjanpainaja on eläviä kuusia uhkaava tuholaiskovakuoriainen. Tutkimusalueena oli Keskuspuiston pohjoisosa sekä Herttoniemen metsäalue. Rakennusvirastossa tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kirjanpainajan aiheuttaman metsätuhoriskin määrää ja sijaintia sekä esittää suosituksia tuhoriskin hallitsemiseksi.

Tutkimustulosten perusteella kirjanpainajariski voi olla suuri yhdellä tutkimusalueen neljästä alueesta. Kirjanpainajatuhot uhkaavat eniten vanhojen tuhokohteiden ympäristöjä ja sellaisten alueiden lähimetsiä, joissa oli kirjanpainajalle sopivaa lisääntymismateriaalia eli tuoreita, järeitä tuulen kaatamia kuusia.

Elinvoimaisuudeltaan heikentyneissä tai huonokasvuisissa kuusikoissa kirjanpainajan tuhoriski voi myös olla suuri.

Riskien hallitsemiseksi tutkimuksessa esitetään maastoseurantaa ja kirjanpainajan asuttamien elävien kuusien poistamista juhannukseen mennessä, myrskytuhojen kartoitusta ja myrskyn kaatamien järeiden kuusien pääsääntöistä korjuuta ja sään seurantaa.

Pidemmän aikavälin toimenpidesuosituksia ovat riskialttiiden kuusikoiden vaiheittainen uudistaminen ja useiden eri puulajien suosiminen metsänhoidossa. Tutkimustuloksia hyödynnetään rakennusviraston metsien hoidon työohjeiden päivittämisessä.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin feromonipyydysten avulla toteutettua seurantaa. Tuloksia verrattiin kirjallisuudessa esitettyihin arvioihin kirjanpainajariskistä. Muita tuhoriskiin vaikuttavia tekijöitä, kuten kirjanpainajan asuttamien elävien kuusien määrää, tarkasteltiin myös kirjanpainajariskin arvioinnissa.

Tutkimuksen teki maatalous-metsätieteen ylioppilas Toni Karttunen. Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Kari Heliövaara Helsingin yliopistosta sekä luonnonhoidon suunnittelusta vastaava metsänhoitaja Tiina Saukkonen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Helsingin kaupungin taajamametsien hoidossa on otettu monipuolisesti huomioon sekä luonnon monimuotoisuus- että virkistysarvoja. Metsien uudistamistoimia on tehty vähän, mikä on lisännyt vanhojen metsien osuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan erityisesti varttuneisiin ja elinvoimaisuudeltaan heikentyneisiin kuusikoihin liittyy usein kirjanpainajan tuhoriski. 

Talvella 2011–2012 myrsky aiheutti paikoin tuhoja Helsingin kuusimetsissä, mikä lisäsi entisestään riskiä kirjanpainajatuhoille.

Tutustu tutkimusjulkaisuun >>

Lisätietoja antaa Tiina Saukkonen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38508
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Kirjanpainaja (Ips typographus)

 


 

Helsinki etsii suuria joulukuusia

$
0
0


Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia.

Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta.

Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla pihalta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa!

Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta.

Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään.

Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä.

Lisätietoja:
työnjohtaja Ilkka Keko, Stara, puh. 09 310 39918
arboristi Jari Keränen, Stara, puh. 09 310 39979
puuasiantuntija Juha Raisio, rakennusvirasto, puh. 09 310 38431
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi


 

Lammassaaren kesämajapaikkojen arvonta

$
0
0


Arvonnan tulokset julkaistaan tällä sivulla viimeistään joulukuun alussa.
 

Kruunuvuorenrannassa jatkuvat kunnallistekniset työt – metsä joutuu väistymään

$
0
0


Laajasalon Hopealaaksoon tulevan uuden asuntoalueen rakentaminen alkaa vuonna 2015.

Asuntorakentamista edeltävät kunnallistekniset työt, joiden tieltä joudutaan kaatamaan metsää. Alueella tehdään runsaasti myös louhintatöitä ja maaperän vahvistustöitä. Puustoa poistetaan tonttien esirakentamisen sekä tulevan katu-, vesi- ja viemäriverkoston kohdilta.

Hopealaakso sijaitsee Kaitalahden ja Koirasaarentien välissä. Hopeakaivoksentietä jatketaan etelään Koirasaarentielle asti. Lisäksi rakennetaan tonttikadut Kuilukaari ja Kuilukuja.

Puustoa poistetaan myös Koirasaarentien ja nykyisen Haakoninlahdentien kohdalta, koska väylää levennetään ja alueelle rakennetaan uusi kiertoliittymä.

Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle alkaa ensi vuonna ja sitä edeltävät puiden poistotyöt lähtevät käyntiin lähipäivinä. Työt tehdään konevoimin, jotta häiriöt ulkoilijoille jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Hopealaakson ja Koirasaarentien rakentaminen merkitsee huomattavaa maisemallista muutosta ja puuston ja muun kasvillisuuden vähenemistä rakennettavaksi valmisteltavilla alueilla.

Ulkoilijoita pyydetään noudattamaan varovaisuutta liikkuessaan työalueiden läheisyydessä.

Tutustu urakka-alueen karttaan >>

Lisätietoja:
Metsätyöt: etumies Tero Nenonen, Stara, puh. 09 310 78811
Katu-urakat: projektinjohtaja Juhani Mäkinen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38899
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi.


 

Kalervonkadulle kääntyminen tilapäisesti suljettu

$
0
0


Helen Sähköverkko Oy  rakentaa kaapelilinjaa välillä Sofianlehdonkatu – Koskelantie - Kellomäenkaari

Kaivutyön johdosta Koskelantietä itään päin ajettaessa vasemmalle Kalervonkadulle kääntyminen joudutaan tilapäisesti sulkemaan.

Koskelantieltä länteen ajettaessa oikealle Kalervonkadulle kääntyminen on sallittu koko työmaan ajan.

Koskelantien pohjoispuolelle vaihtoehtoinen reitti Väinölänkadun tai Osmontien kautta.

Kevytliikenne toimii normaalisti.

Sulku kestää noin 3 viikkoa, jonka jälkeen liikenne palaa normaaliksi.

Lisätietoja:
Maalinja, Sami Hemmo p.0400964 272


 


Osallistu aluesuunnitteluun

$
0
0


Rakennusvirasto laatii aluesuunnitelmia Töölöön, Ruoholahteen, Jätkäsaareen pohjoisosaan, Jakomäkeen, Tattarisuolle ja Tattariharjuun.

Suunnitelmat koskevat katu- ja puistoalueiden hoitoa, kunnostusta ja käyttöä.

Valmiissa aluesuunnitelmassa esitetään muun muassa
• miten alueen katuja, puistoja, metsiä ja muita viheralueita pitäisi hoitaa  
• mitkä alueen kaduista ja viheralueista tarvitsevat kunnostusta
• mitä uusia palveluja (leikkipaikkoja, koira-aitauksia ym.) alueelle pitäisi rakentaa  
• millä alueilla tulisi kiinnittää huomiota esteettömyyteen
• ehdotuksia turvallisuuden ja valaistuksen parantamiseksi.

Otamme mielellämme vastaan mielipiteitä sekä kehittämisehdotuksia näiden alueiden katu- ja puistoalueista juuri nyt osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi

Suunnittelun etenemistä seurata osoitteessa www.hkr.hel.fi/aluesuunnitelmat

Lisätiedot

Katso aluekohtaiset yhteyshenkilöt:
www.hkr.hel.fi/aluesuunnitelmat

Helsinki varautuu lumentuloon

$
0
0


Maununnevan lumenvastaanottopaikka. Kuva: Lauri Hänninen
Toistaiseksi elohopea on Helsingin lämpömittareissa pysytellyt kiitettävästi plussan puolella. Lumentuloon maailman toiseksi pohjoisimmassa pääkaupungissa on kuitenkin pakko varautua joka talvi – tuli lunta sitten taivaalta tai ei. Ilman erityisliikennejärjestelyjä sekä tehokkaasti suunniteltua ja toteutettua lumenpoistoa kaduilta ja teiltä liikenne olisi kaaoksessa.

– Normitalvena lunta poistetaan Helsingistä 40 000 kuormallista, mutta esimerkiksi talvella 2010–2011 lunta siirrettiin 300 000 kuormallista, kertoo ylläpitoinsinööri Anna Keskinen rakennusvirastosta.

Lumilogistiikassa riittää haasteitaAnna Keskinen. Kuva: Marja Torniainen

Lumimäärän mittayksikkö kuorma tarkoittaa noin 15 kuutiota lunta. Yksi kuutio vastasatanutta lunta painaa noin 100 kiloa, mutta pakkaantunut lumi voi painaa jopa kolme tai neljä kertaa enemmän.

Perinteisesti aurattu lumi on kuljetettu jonnekin kaupungin kahdeksasta lumenvastaanottopaikasta, joista suurimmat sijaitsevat Hernesaaressa, Viikissä ja Maununnevalla. Hernesaaressa lumi kipataan mereen, Viikissä se sulatetaan, ja Maununnevalla lumesta rakentuu talven aikana valtava vuori, joka usein sulaa lopullisesti vasta loppukesästä.

Ensisijaiset vastaanottopaikat vetävät yhteensä 170 000 kuormaa lunta sen jälkeen turvaudutaan varapaikkoihin, joita on noin parikymmentä.

Uutena vaihtoehtona perinteisille vastaanottopaikoilla ovat pienemmät lähilumipaikat, joita rakennusvirasto on kartoittanut ympäri Helsinkiä. Niitä on toistaiseksi joitakin kymmeniä.

– Lähilumipaikkoja käyttämällä säästetään aikaa ja rahaa, kun kaikkea lunta ei tarvitse siirtää kauempana oleville vastaanottopaikoilla, Keskinen kertoo.

– Se nopeuttaa aurausta ja vähentää myös lumilogistiikan päästöjä kuorma-autoajelun vähentymisen myötä.

Liikenteen sujuvuus taattava

Lumen auraaminen ja poissiirtäminen eivät riitä talvisen kaupunkiliikenteen pyörien pyörimässä pitämiseen. Aiempien talvien tapaan tulevana talvena pysäköintiä rajoitetaan raitiovaunukaduilla ja joillakin kaduilla otetaan talvikuukausina käyttöön vuoropysäköinti tai muita pysäköintijärjestelyjä helpottamaan niiden aurausta.

Pysäköintipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi kaupungin kenttiä ja toreja otetaan talvella pysäköintikäyttöön.

– Väinö Tannerin kenttä, Hesperianpuiston hiekkakenttä ja Kasarmitori, Keskinen luettelee talvipysäköintiin kaavailtuja kantakaupungin alueita.

– Olemme suunnitelleet tänä talvena avaavamme nämä torit ja aukiot pysäköinnille jo kauden alussa.Ns. iglu. Kuva: Lauri Hänninen

Unohdetut autot aurauksen esteenä

Yksi jokatalvinen ongelma lumien poistossa ovat kadunvarsille pysäköidyt ”kesäautot”, joita niiden omistajat eivät käytä talvisin. Ne hautautuvat lumikinokseen ja estävät aurausta.

– Helsinkiläisille, joilla on asukaspysäköintitunnus, on tarjolla autoille ilmainen talvisäilytys Kalasataman autohotellissa, Keskinen kertoo.

– Se on käytännössä aidattu ja videovalvottu alue, jossa käyttämätön auto säilyy turvassa talven yli.

 

 

Teksti: Petteri Harjula

Perhoset lentävät Meritähden aidassa

$
0
0


Kuva: Roy Koto
Vuosaareen rakennettavan päiväkoti Meritähden rakennustyömaan aidassa lentelevät värikkäät perhoset. Ne ovat päiväkodin lasten mielikuvituksen tuotetta ja kätten jälkiä, kun he yhdessä taiteilijaryhmä Multicoloured Dreamsin kanssa osallistuivat katutaideprojektiin.

Idean päiväkodin ja taidekollektiivin yhteisestä projektista sai suunnittelija Arto Sivonen Måndagista. Hän ehdotti sitä rakennusvirastolle, joka haluaa ottaa asukkaita mukaan kaupunkinsa suunnitteluun ja viihtyvyyden lisäämiseen. Noin 30 metriä pitkä maalattu vaneriaita tuo vuoden ajan hyvää mieltä ja iloa paitsi päiväkodin ihmisille myös lähiseudun asukkaille.

– Ensi syksynä valmistuvaan uuteen päiväkotiin tulee noin 130 päivähoitopaikkaa. Uudet tilat rakennetaan tähden sakaran muotoon ja ovat osaksi kahdessa kerroksessa. Aita värittää työmaata siihen asti, kertoo päiväkodin johtaja Tarja Mohell.Kuva: Roy Koto

Hän korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä lapsesta asti hyvinvointia lisäävänä ja koskettavana tekemisenä. Maalausprojekti toi päiväkodin arkeen paljon iloa ja lisäarvoa.

– Lapset osallistuivat maalaamiseen ja koko projektiin suurella innolla ja kertoivat siitä vanhemmille ja isovanhemmille. He pystyivät seuraamaan työn etenemistä ja ihailevat lopputulosta käydessään päiväkodilla.
  

Mielikuvitus rajana

Projektia vetänyt kuvittaja, kuvataiteilija ja kuvataidekasvattaja Satu Kettunen kertoo, että hän ja kaksi muuta kuvataiteilijaa kävivät ensin jututtamassa lapsia ja kertoivat tulevasta seinämaalausprojektista. Samalla lapset saivat miettiä, mitä he haluaisivat maalata aitaan. Suurimman suosion saivat perhoset, rajana oli vain mielikuvitus.

– Toisella kerralla tavatessamme lapset makasivat silmät kiinni, ja me kerroimme perhosista ja niiden elämästä. Seuraavaksi luonnostelimme perhosia ja harjoittelimme maalaamaan isoon kokoon, Kettunen sanoo.

Pienten taiteilijoiden ikä oli 5–6 vuoden välillä, eikä Kettunen kollegoineen ole aiemmin ohjannut noin pieniä lapsia, joten heitä jännitti miten lapset jaksavat keskittyä ja viedä työnsä loppuun. Pienimpien piirroksista tehtiin sabluunat, isommat maalasivat käsivaraisesti. Työ alkoi heittelemällä maalia täynnä olevia ilmapalloja aitaan, jotta pohjamaalin päälle saatiin reippaasti väriä.

Työ sujui alle kymmenen hengen ryhmissä, joista kukin pääsi maalaamaan kaksi kertaa noin tunnin kerrallaan. Välillä tuli vettä ja sää oli kylmä, mutta se ei lapsia haitannut.

– Lapset ovat todella nopeita, sillä tuon ikäisillä ei ole turhaa itsekritiikkiä. Olemme hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön. Meillä syntyi lasten kanssa kiva suhde, toteaa Kettunen.

Multicoloured Dreams on aloittanut vuonna 2010 nimenomaan rakennustyömaa-aitaprojekteista, joilla he elävöittävät kaupunkikuvaa. Lisäksi ryhmä vetää opetusprojekteja esimerkiksi koululaisryhmille.

– Olen hyvin tyytyväinen, että pääsimme tähän pilottiin. Taiteilijat saivat lapset hienosti mukaansa. Suosittelen kaikille avointa mieltä ja innostunutta asennetta vastaaviin projekteihin ympäristömme ilahduttamiseksi, Mohell toteaa.

Päiväkodin lapset saavat jatkossakin osallistua tilojensa visuaaliseen ilmeeseen ja taiteen tekemiseen, sillä uuteen rakennukseen on tulossa Pauliina Turakka-Purhosen taideteos Elämän puu, johon lapset maalaavat vanerista lehtiä.

 

Teksti: Laura Heikkinen

Laserkeilaus mittaa kolmiulotteisesti

$
0
0


Finlandiatalo
Rakennusvirastolla on korjausrakentamisessa ollut jo neljä vuotta käytössä laserkeilain, joka tuottaa ympäristöstään kolmiulotteisia, valokuvan kaltaisia kuvia sadoista miljoonista ja jopa miljardeista pisteistä.

Laserkeilaimen mittaamat pisteet loihtivat esiin kolmiulotteisen digitaalisen maailman. Korjausrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa tietomallin merkitys on valtava.

Laserkeilaimen nerokkuus syntyy siitä, että digitaalisen pistepilven jokaisen pisteen mittatarkka X-, Y-, ja Z-koordinaattitieto tallentuu laitteeseen. Järjestelmä tallentaa pisteelle myös niin sanotun intensiteettiarvon.

Pohja tietomallilleKuva: Leica

Mallinnusinsinööri Pekka Wilska avaa laserkeilaimen saloja.

– Keilain lähettää lasersäteitä, joka kohteeseen osuessaan heijastuu takaisin laitteeseen ja tallentuu pisteeksi. Rakennusviraston keilain lähettää 120 000 sädettä sekunnissa, ja pisteiden väli on viisi millimetriä. Säteen kulkuajasta laskettavan etäisyyden ja laitteen kulmahavainnon mukaan jokainen piste voidaan sitoa koordinaatistoon.

Intensiteettiarvo kuvaa puolestaan kohteeseen lähetetyn säteen heijastusarvoa. Mitä vaaleampi pinta, sen voimakkaammin säde heijastuu takaisin. Näin eri sävyt saadaan esiin ja lopputuloksena on kolmiulotteinen mustavalkokuva. Ulkoisen kameran avulla jokaiselle pisteelle voidaan halutessa määrittää myös oikea väri.

– Luomme pistepilvimallista 3D-lähtötietomallin, joka menee pääsuunnittelijalle. Kun kaikki suunnittelijat ovat lisänneet siihen osuutensa, lopputuloksena on tietomalli, kertoo Wilska.

Rakennuksen kolmiulotteisen tietokonemallin tarkoituksena on koota kaikki tarvittava tieto yhteen, jolloin tiedon hyödyntäminen on helppoa. Nykyään rakennusviraston kaikki merkittävät korjausrakennuskohteet tehdään tietomallisuunnittelulla.

Tarkka, nopea ja luotettava

Rakennusvirasto on jo keilannut noin 50 Helsingin omistamaa rakennusta ja kaikkiaan noin 70 kohdetta. Tyypillisimmät kohteet ovat koulut, päiväkodit ja sairaalat. Suurin kohde on ollut Finlandia-talo, joka on keilattu pihoineen.

– Niin pientä kohdetta ei olekaan, että sitä ei kannattaisi keilata. Laserkeilaimen 360 asteen pyörähdys kestää noin kolme ja puoli minuuttia. Kun rakennus on keilattu, meillä on mitta-aineisto 95-prosenttisesti. Tämä on myös ekologinen tapa mitata, sillä tarvetta edestakaisin ajoon ja uudelleen mittauksiin ei enää synny.

Wilskan mukaan laserkeilauksen suurimmat hyödyt ovat mittauksen nopeus ja luotettavuus. Laserkeilaus lyö laudalta perinteiset mittaustavat, kun rakenteet ovat monimuotoisia, mitattavia kohteita on paljon tai ei pystytä tarkasti määrittelemään, mitä mittauksia tarvitaan.

Multikopteri mittauksen avuksi

Wilska kertoo, että laserkeilaimen avuksi on äskettäin hankittu myös multikopteri, joka on varustettu kameralla. Kauko-ohjattavassa, kolmihevosvoimaisessa helikopterissa on kuusi moottoria.

– Ongelmana on ollut, että jyrkkien ja tummien vesikattojen, joiden intensiteettiarvo on pieni, keilaus on ollut hankalaa. Multikopterin avulla se onnistuu hyvin. Emme tarvitse enää nostureita: uusi laite parantaa myös työturvallisuutta.

 

Teksti: Pertti Suvanto

Ympäristöohjelma parantaa kaupunkiympäristöä

$
0
0


Rakennusviraston ympäristöohjelman avulla pyritään vähentämään viraston toiminnasta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Kuva: Lauri Hänninen

Rakennusviraston ympäristöohjelma vuosille 2013–2016 hyväksyttiin syyskuussa. Ohjelman avulla pyritään vähentämään viraston toiminnasta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

– Ympäristöohjelmamme noudattaa kaupungin ympäristöpolitiikkaa, jonka valtuusto hyväksyi vuosi sitten. Lisäksi siinä on huomioitu kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa virastoa koskevat ympäristötavoitteet ja painotukset sekä kaupunkitason sitoumukset ja linjaukset, kuten esimerkiksi Kuntien energiatehokkuussitoumus, Ilmansuojelun toimenpideohjelma ja Ekologisen infrarakentamisen ohjelma, kertoo rakennusviraston ympäristöasiantuntija Heidi Huvila.Heidi Huvila Kuva: Lauri Hänninen

Ympäristöohjelma on rakennusviraston merkittävä ympäristötoimintaa koordinoiva työkalu, johon on kiteytetty ympäristötyön tavoitteet ja toimet valtuustokauden ajaksi. Saavutetut tulokset julkaistaan vuosittain ympäristöraportissa. Lisäksi johto tarkastaa katselmuksessaan ympäristöasioiden hallinnan soveltuvuuden, riittävyyden ja tehokkuuden.

Moniulotteinen ohjelma

– Ympäristöohjelmamme koostuu yhdeksästä teemasta, joiden alla on lukuisia tavoitteita ja niihin pyrkiviä toimenpiteitä. Priorisointi ohjaa toteuttamisjärjestystä, Huvila toteaa.

Tämän nelivuotiskauden teemoja ovat Ympäristöjohtamisen kehittäminen ja ympäristöosaamisen parantaminen, Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen, Ekologisesti kestävä rakentaminen, Ilmansuojelu ja katupöly, Meluntorjunta, Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus, Hulevedet, pienvedet ja Itämeri sekä Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Ekokompassi näyttää suuntaa

– Yksi keskeisiä hankkeitamme on Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän käyttöönotto. Ekokompassi on alun perin pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallintaan kehitetty kuntien yhteishanke, jota nyt sovelletaan myös kaupungin organisaatioihin ympäristökeskuksen tukemana, Huvila kertoo.

Rakenteeltaan ja sisällöltään Ekokompassia voi luonnehtia kevennetyksi ISO 14001-järjestelmäksi. Kuten ISO-veljelläänkin, sen tavoitteena on ympäristönäkökohtien systemaattinen tunnistaminen, vaikutusten minimointi, raportointi, kolmannen osapuolen suorittama todentaminen ja jatkuva parantaminen. Auditoinnin läpäisseet saavat käyttöönsä Ekokompassi-sertifikaatin.

– Kaupungin ympäristöjohtamisen ryhmässä on ideoitu, että kaupungin sisällä hallintokunnat auditoisivat toisiaan ristiin. Se mahdollistaisi hallintokuntien välisen oppimisen. Koska ympäristöohjelmamme on rakennettu joustavaksi, voi olla, että Ekokompassi nostaa esille vielä uusia asioita lisättäväksi ohjelmaamme, sanoo Huvila.Hernesaaren lumenvastaanottopaikka. Kuva: Lauri Hänninen

Ympäristöohjelman toteuttamiseen ei ole varattu erillistä budjettia. Tavoitteena on, että ympäristötyö olisi kiinteä osa jokapäiväistä työtä ja henkilöstö sitoutuisi siihen ja kantaisi siitä vastuun kukin oman työtehtävänsä osalta. Huvilan tehtävänä on tarjota työhön asiantuntija-apua, neuvoja ja tukea.

Ympäristövaikutukset korostuvat hankinnoissa

– Toinen iso ohjelmaan liittyvä hanke koskee kestäviä hankintoja. Tämä hanke liittyy kaupungin yhteiseen kehitystyöhön.
– Tarkoituksena on tunnistaa ympäristövaikutuksiltaan merkittävät hankinnat ja lisätä ympäristö- ja kestävyyskriteerejä tarjouspyyntöihin. Tämä on tärkeää esimerkiksi työ- ja kuljetuskonepalveluita ostettaessa. Myös resurssitehokkuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, kertoo Huvila.

Ratkaisuja käytännön ongelmiin

– Ympäristöohjelmamme osoittaa, että tunnemme vastuumme, otamme ympäristötyön vakavasti ja teemme hartiavoimin työtä ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Kaupunkilaisille näkyviä ja siksi keskustelua herättäneitä asioita ovat esimerkiksi lumenvastaanottopaikkoihin liittyvät haasteet.

– Selvitämme keinoja välttää merivastaanoton aiheuttamaa roskaantumista ja olemme etsineet vaihtoehtoisia paikkoja lumen kasaamiseen kaupunkialueella. Lumen kuljettaminen kaupungin ulkopuolelle on kallista ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Työmatkoista aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja henkilöstön terveyden edistämiseksi virastossa kampanjoidaan keväisin työpaikkapyöräilyn puolesta.

– Kampanjapäivän aikana pyörällä töihin tuleville tarjotaan ilmainen aamupala. Suosiota on saanut myös viraston sisäpihalle järjestetty polkupyörän huoltoapu kyseisenä päivänä. Turvalliseen pyöräilykauteen on voinut valmistautua esimerkiksi vaihdattamalla jarrupalat.

 


Rakennusviraston ympäristöohjelman 2013–2016 tavoitteita:

– Ekokompassi-järjestelmän käyttöönotto, ja ekotukitoiminnan vahvistaminen sekä henkilöstön koulutus.
– Nollaenergiarakentamisen edistäminen ja olemassa olevien matalaenergiarakentamiseen neuvonta ja konsultointi
– Pyöräilyn edistäminen Helsingissä kestävänä liikkumismuotona.
– Ilmastonmuutokseen varautuminen päivittämällä viraston valmiussuunnitelmaa.
– Ohjeistuksen luominen ekologisesti kestävälle rakennussuunnittelulle.
– Kaivumaiden ja purkumateriaalien hyödyntämisen lisääminen sekä kuljetuspäästöjen vähentäminen. 
– Katupölyn vähentäminen ja työmaiden pölyntorjunnan parantaminen.
– Meluntorjunta katujen päällystevalinnoilla ja meluesteillä.
– Ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden lisääminen muun muassa energiatehokkuusneuvonnalla.
– Hulevesien hallinnan ja pienvesien tilan parantaminen sekä meren roskaantumisen vähentäminen.
– Luonnonmukaisten viheralueiden monimuotoisuuden ylläpitäminen.

 

teksti: Marjatta Pietilä

Viewing all 396 articles
Browse latest View live