Rakennusvirasto järjestää puistokävelyn Arabianrannassa keskiviikkona 14.8. kello 18.00. Arabianrannan uusi kaupunginosa on Helsingin hienoin ulkoilmagalleria. Taidetta löytyy pihoilta, puistoista ja talojen seinistä. Puistokävelylle lähdetään Arcadan pihapiiristä, Jan-Magnus Janssonin aukio 1:stä ja kävely päättyy Kaj Franckin puistoon. Vapaa pääsy!
Lisätietoja:
projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Espoon, Helsingin ja Vantaan lumen vastaanottopaikkojen kulunvalvonta muuttuu talveksi 2013/2014. Nykyinen kulunvalvonta on perustunut ajoneuvoissa oleviin erillisiin tunnistinlaitteisiin. Tunnistinlaiteet poistuvat ja tilalle tulee rekisterinumerotunnistautuminen. Samaa järjestelmää tullaan hyödyntämään vuoden 2014 aikana myös maan vastaanottopaikoilla. Muutoksella pyritään mm. vähentämään väärinkäytöksiä, laskutusvirheitä ja ongelmatilanteita, tehostamaan tiedonkulkua muutos ja poikkeustilanteissa sekä mahdollistamaan ajojen reaaliaikainen seuranta.
Tilaisuus järjestetään kokoushotelli Sofiassa (Kallvikinniementie 35, Helsinki, päärakennuksen auditorio). Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.8. mennessä. Tilaisuuteen voit ilmoittautua tästä linkistä http://www.webropolsurveys.com/S/BB485095218C0F4C.par (linkin avautuminen voi kestää hetken).
Tervetuloa kuulemaan lisää! Lisätietoja tilaisuudesta löydät täältä http://www.hel.fi/hki/Rakpa/fi/Kaupunkitekniikka/Yllapito/Lumenvastaanotto.
Lisätietoja muutoksesta:
tietohallintopäällikkö Jari Kähkölä, puh. 050 072 7292
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Lisätietoja tilaisuudesta:
Maria Yli-Luukas, puh. 09 816 36126
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Risteysalueella liikennevalot ovat edelleen poissa käytöstä. Ne saataneen korjattua 19.8. alkavan viikon lopulla.
Risteyksessä on meneillään myös muita töitä. Helsingin Energia louhii kalliota kaapelien asentamista varten. Stara rakentaa uusia kaistoja kiertoliittymään ja asentaa uusia liikennevaloja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on samalla uusinut liikenteenohjauslaitteitaan.
Risteyksen tilannetta seurataan liikennekameroilla. Jos risteys ruuhkautuu pahasti, saapuu poliisi paikalle ohjaamaan liikennettä.
Ruuhkaisessa risteyksessä kannattaa ajaa varovasti tai jos mahdollista käyttää vaihtoehtoisia reittejä.
Lisätietoja:
tarkastaja Teemu Lappalainen, puh. 09 310 38981
sähköposti teemu.v.lappalainen@hel.fi
Opastetulla puistokävelyllä tutustutaan Pikku Huopalahden laajoihin ja monimuotoisiin puistokokonaisuuksiin. Pikkuhuopalahdesta löytyy vesielementtejä, viljelyä ja taidetta. Kävely alkaa Korppaanpuiston valkoiselta kaariportilta, joka on Lapinmäentien puolivälissä. Puistokävelyn järjestää rakennusvirasto. Vapaa pääsy.
Helsingin kaupungin Talvipuutarha on juuri nyt oikea paikka perehtyä kesäkukkien maailmaan. Pihamaalle on koottu malli-istutuksia Helsingissä eri vuosikymmeninä käytetyistä kukkaistutuksista.
Torstaina 5. syyskuuta 2013 klo 13–16 järjestetään Talvipuutarhassa yleisötilaisuus, jossa on seuraavaa ohjelmaa:
• Klo 13.00 Talvipuutarhan hoitaja Hilkka Pynnönen johdattelee suositun matkailukohteen, Talvipuutarhan salaisuuksiin ja hoitoon. Kokoontuminen puutarhan sisällä olevan suihkulähteen luona.
• Klo 13.30 vihersuunnittelija Kirsti Oksanen kertoo kesäkukkien käytön historiasta ja istutusten suunnittelusta Helsingissä. Puutarhuri Pekka J. Savolainen raottaa verhoa ruusutarha-alueen hoidon maailmaan.
• Samansisältöinen kierros alkaa suihkulähteeltä klo 14.30.
Talvipuutarhan normaalit aukiolojat:
Ma suljettu
Ti klo 9.00–15.00
Ke–pe klo 12.00–15.00
La–su klo 12.00–16.00
Osoite on Hammarskjöldintie 1. Vapaa pääsy.
Talvipuutarha on perustettu 1893.
Talvipuutarha verkossa >>
Lisätietoja:
puistovastaava Päivi Apajalahti, rakennusvirasto, puh. 09 310 39523
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi.
Pohjois-Haagassa sijaitsevaan Runar Schildtin puistoon tehdään yleissuunnitelma vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on, että puistosta tulee selkeä ja tyylikäs sekä turvallinen ja viihtyisä kaikenikäisille käyttäjille.
Yleissuunnitelmaa tehdään yhdessä alueen asukkaiden ja muiden puiston käyttäjien kanssa. Syksyn
aikana järjestetään kolme ideointityöpajaa. Ensimmäinen työpaja ja siihen liittyvä puistokävely on
maanantaina 26.8.2013 klo 17–20 Pohjois-Haagan ala-asteen koulun ruokalassa osoitteessa Tolarintie 6.
26.8. Työpajan ohjelma:
- klo 17.00 Suunnittelun lähtökohtia ja muita ajatuksia (Tero Santaoja, Lähiöprojekti ja Eeva Eitsi, FCG)
Asukkaiden alustavia ideoita (Johanna Taskinen, Ritva Jäättelä, Hanna Mäenpää)
- klo 18–19 Puistokävely pienryhmissä
- klo 19.30 Ruokalassa yhteenveto ja jatko
- klo 20.00 Tilaisuus päättyy
Seuraavat työpajat ovat syys-lokakuun vaihteessa ja marraskuussa. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan
myöhemmin. Koululaisten ja nuorten ideoita kerätään heille erikseen järjestettävissä työpajoissa.
Yleissuunnitelman laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Työtä ohjaa Helsingin kaupungin lähiöprojekti,
kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.
Työn suunnitteluryhmään valitaan 26.8. tilaisuudessa kaksi asukasedustajaa.
Lisätietoja: Tero Santaoja, puh. 09 310 37155, etunimi.sukunimi@hel.fi
Jakomäen liikekeskuksen tuntumassa olevien katujen rakentaminen on alkamassa. Jakomäentien liittymä Suurmetsäntielle siirtyy uuteen paikkaan kauppakeskuksen rakentamisen johdosta. Samalla alueen katujen liikennejärjestelyjä selkeytetään ja liikenneturvallisuutta parannetaan.
Rakentaminen alkaa elokuun lopussa ja jatkuu elokuuhun 2014 asti.
Jakomäentien sijainti Jakomäen ostoskeskuksen kohdalla muuttuu ja katu rakennetaan osittain nykyisten Jakomäenkujan ja Huokotien paikalle. Jakomäentien ja Suurmetsäntien risteykseen rakennetaan uusi kiertoliittymä. Jakomäentien rakentaminen mahdollistaa uuden ostoskeskuksen rakentamisen entiselle Jakomäentien kohdalle ja parantaa alueen liikennejärjestelyjä. Jakomäentien molemmille puolille Jakomäenkujan liittymäalueen pohjoispuolelle rakennetaan Jaakobintori.
Jakomäenkujan liikennejärjestelyjä selkeytetään.
Suurmetsäntien ajokaistoja vähennetään siten, että molempiin suuntiin jää käyttöön 4,5 metriä leveät ajokaistat. Lännestä Mätästielle kääntyville jää käyttöön kääntyvien kaista. Suurmetsäntien eteläreunaan välillä Tattariharjuntie–Jakomäentie rakennetaan eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie.
Tutustu katusuunnitelmien koostepiirustukseen (pdf 1,4 Mt) >>
Lisätietoja:
projektinjohtaja Erkki Sarvi, rakennusvirasto, puh. 09 310 36198
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi.
Joukkoliikennetunnelin rakentaminen Keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen on käynnistymässä. Rakennustyöt alkavat vielä elo-syyskuun aikana mittaustöillä ja puunkaadolla Paloheinän ulkoilumajan tuntumassa. Maankaivuu ja tunnelin louhinta alkavat syyskuussa. Louhinta siirtyy maan alle suunnitelmien mukaan lokakuun lopussa. Louhintatyöt kestävät noin vuoden. Muut rakennustyöt ovat valmiita elokuussa 2015.
Paloheinätunnelin rakentaminen on Helsingin kaupungin virastojen yhteishanke, jossa ovat mukana rakennusvirasto, HKL, HSL, liikuntavirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus. Urakoitsijana toimii Kalliorakennus-Yhtiöt Oy. Hankkeen kustannusarvio on noin 24 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
projektinjohtaja Annina Mattsson, rakennusvirasto, puh. 09 310 38720
Rakennusvirasto siirtää kunnossa - ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteen otetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 HELSINKI. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.
Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30.
Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä tämän verkkosivun lisäksi Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, kuudenkymmenen (60) vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Tiedustelu rakennusviraston asiakaspalvelu puh. (09) 310 39000.
Myllypuron ja Kontulan raja-alueelle on rakennettu uusia katuja. Lallukantie on uusi katuyhteys Kehä I:ltä Soraharjuntielle. Lallukantie korvaa nykyisen Kehä I:lle johtavan Karjatanhuanpolun, jonka eteläpäästä katkaistaan yhteys Runokylänkadun kautta Lallukantielle. Polkupyörille yhteys toimii jatkossakin.
Bussilinja tulee kulkemaan uuden Lallukantien kautta.
Soraharjuntie on peruskorjattu. Kadulle rakennettiin sen turvallisuutta lisäämään jalkakäytävät ja hidasteita ajoradalle. Lallukankuja, Virtarannankatu, Ranckenintie ja Ranckeninpolku ovat vielä keskeneräisiä katuja ja ne viimeistellään myöhemmin.
Työt liittyvät asemakaavan mukaiseen laajempaan järjestelyyn, jossa mm. lisätään pientaloja alueelle. Kehä I:n ja Lallukankujan välisellä alueella on meneillään asuinkerrostalon rakennustyöt.
Lisätietoja:
projektinjohtaja Juha Väätäinen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38547
vastaava työnjohtaja Veli-Pekka Ahonen, Stara, puh. 050 560 9145
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Kivikontien ja Kehä I:n risteysalue muuttuu lähitulevaisuudessa merkittävästi kun paikalle rakennetaan uusi eritasoliittymä. Rakennussuunnitelmat ovat Helsingin kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen käsialaa. Eritasoliittymä rakennetaan kahdessa vaiheessa Helsingin kaupungin ja valtion Liikenneviraston yhteistyöhankkeena. Lähistölle on parhaillaan nousemassa myös lisää asuntoja.
Melueste ja uusi ramppi
Syyskuussa aloitetaan uuden asuntoalueen vaatiman, Kehä I:n pohjoispuolisen meluesteen rakentaminen. Lisäksi rakennetaan mm. osuus Kivikontiestä sekä tulevan eritasoliittymän ramppi, joka sijaitsee meluesteen eteläpuolella. Helsingin kaupungin rakennusvirasto vastaa nyt käynnistyvän urakan rakennustöistä.
Puita poistetaan tulevien työmaiden tieltä
Kunnallistekniikan rakentaminen alkaa syyskuussa 2013. Sitä ennen tehdään välttämättömät puuston poistamistyöt. Ulkoilijoita pyydetään noudattamaan varovaisuutta liikkuessaan työmaiden läheisyydessä.
Kartta alueesta, jolta poistetaan puustoa >>
Lisätietoja:
Projektinjohtaja Eila Suojala, rakennusvirasto, puh. 09 310 39786
Metsätyöt: etumies Tero Nenonen, Stara, 09 310 78811
Rakentaminen: projektinjohtaja Juhani Mäkinen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38899
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Rakennusviraston valmistelema hoito- ja kehittämissuunnitelma Vuosaaren Kallahden alueelle on luonnosvaiheessa. Kevään aikana on ollut mahdollista kertoa mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia Kerro kartalla -palvelussa (http://kerrokartalla.hel.fi). Palvelussa voi edelleen tutustua annettuihin mielipiteisiin, osallistua keskusteluun ja antaa palautetta.
Suunnitelmaluonnos esitellään avoimessa asukastilaisuudessa keskiviikkona 18.9.2013
klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa (Kallvikinniementie 1). Suunnitelmamateriaaliin voi tutustua klo 17.30 lähtien. Kahvibuffetilla Kallahden peruskoulun luokka 5 A kerää varoja leirikouluunsa.
Suunnitelmaluonnokseen voi myös tutustua 9.9.-30.9.2013 täällä ja Vuotalon aulan ilmoitustaululla.
Lisätiedot
metsäsuunnittelija Antti Siuruainen, p. 09 310 75252, etunimi.sukunimi@hel.fi
aluesuunnittelija Nina Mouhu, p. 09 310 39838, etunimi.sukunimi@hel.fi
Talin golfkentällä kasvavasta, yhdestä Suomen paksuimmista saarnista joudutaan poistamaan latvus lähes kokonaan. Operaation jälkeen puusta on jäljellä 5–6 metrin mittainen tyvi, joka on tarkoitus säilyttää edelleen paikallaan muistomerkkinä.
Alun perin kolmihaaraisen puun yksi suuri haara murtui irti jo muutamia vuosia sitten. Tänä kesänä puusta katkesi jälleen noin 30 cm paksu oksa. Lisävaurioiden välttämiseksi puusta joudutaan poistamaan korkeaksi kasvanut latvus. Tämä tehdään nostolavatyönä keskiviikkona 11. syyskuuta 2013.
Lisätietoja:
puuasiantuntija Juha Raisio, rakennusvirasto, puh. 050 539 6208
työnjohtaja Jussi Luntamo, Stara, puh. 050 306 9203
toiminnanjohtaja Markku Ignatius, Tali Golf, puh. 050 593 5330
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi
Rakennusviraston ja Staran puutarhaväki palasi jälleen voittajina Tallinnan kukkafestivaaleilta.
Tällä kertaa Helsingin kaupungin joukkueelle tuli ykkössija kansainvälisten osanottajien luokassa.
Vuonna 2012 Helsingin kaupungin kukkaistutus voitti yleisöäänestyksen.
Kesäkukista rakentunut istutus ideoitiin teemalla ”Puutarha taideteoksena. – Puutarhassa taide ilmenee sekä istutusten muotokielessä että kasvillisuudessa, katsoipa sitten yhtä kukkaa kerrallaan tai koko kasvimassaa, kertoo projektinjohtaja Katriina Arrakoski-Mäkinen rakennusvirastosta.
Viidennen kerran järjestetty Tallinnan Lille Festivaali alkoi toukkuussa 2013 ja jatkui läpi kesän. Festivaalista on kehittynyt vuosittainen kesätapahtuma, johon saapuu puutarha- ja kasviharrastajia ympäri maailmaa.
Kiskotyö kaventaa Mannerheimintietä Sibeliuksenkadun ja Eino Leinon kadun välillä 9. syyskuuta 2013 alkaen. Ruuhka-aikoina kaikki kaistat ovat kuitenkin liikenteen käytössä. Eino Leinon katu suljetaan Ruusulankadun ja Mannerheimintien väliltä. Kyseisestä kohdassa ei pääse ylittämään Mannerheimintietä.
Työn aikana koko Mannerheimintien raitioliikenne kulkee poikkeuksellisesti Sibeliuksenkadun ja Ruusulankadun kautta. Lisätiedot: www.hkl.fi. Näillä kaduilla pysäköinti kielletään raitiotievaunun kulun varmistamiseksi.
Sibeliuksenkadun kohdalla Mannerheimintien ylittävä valo-ohjaamaton suojatie suljetaan. Jalankulkijat voivat ylittää kadun raitiotietyömaan molemmista päistä.
Työ kestää noin viikon, minkä jälkeen liikenne palaa normaaliksi.
Lisätiedot:
Tekninen karttakuva liikennejärjestelyistä.
Rakentaminen: Jari Hartikainen, HKL-ratatuotanto, puh. 050 4280301
Liikennejärjestelyt: Reijo Alaoja, rakennusvirasto, puh. 09 310 38 976
Ensi viikolla käynnistyvät kiskotyöt kaventavat Laivasillankatua Ullanlinnassa. Koko työn aikana pidetään yksi kaista kumpaankin suuntaan auki. Varsinaiset kiskojen vaihtotyöt alkavat viikolla 39, jolloin ajoneuvoliikenne mahdollisesti hetkittäin pysäytetään.
Kaivopuistosta tullessa Laivasillankadulta kääntyminen vasemmalle Etelärantaan katkaistaan. Korvaava reitti kulkee Pohjoisen Makasiininkadun kautta .
Kevytliikenne Laivasillankadulla kulkee nykyisiä reittejä, tosin kavennetuilla jalkakäytävillä. Etelärannan risteysalueella oleva suojatie poistetaan käytöstä. Korvaava suojatie Laivasillankadun yli kulkee Eteläisen Makasiinikadun kohdalta.
Eteläsataman Olympiaterminaaliin aikovien on syytä varata riittävästi aikaa laivalle mennessään.
Työt saadaan valmiiksi lokakuun puoliväliin mennessä, jolloin liikenne palaa normaaliksi.
Lisätiedot:
liikennejärjestelyt ja rakentaminen, vastaava työnjohtaja/HKL Jari Hartikainen p. 050 428 0301
Kansainvälistä World Green Building Week -tapahtumaa vietetään tänä vuonna 16.-20. syyskuuta. Vuosittain järjestettävällä tempauksella halutaan kiinnittää huomio kestävään, tuottoisaan ja hyvinvointia tuottavaan rakennettuun ympäristöön. World Green Building Weekin toteuttamiseen osallistuvat GBC Finlandin viestintäverkoston lisäksi yhdistyksen jäsenorganisaatiot sekä muut yhteistyötahot.
Näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2) starttaa 17.9. myös rakennusviraston Puistomme kertovat, johon siihenkin kannattaa tutustua.
Rakennusviraston osaaminen näkyy myös kouluissa
Moni koulurakennus on peruskorjauksen tarpeessa, mutta mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota? Kuinka koulutiloja saisi tehokkaammiksi ja säästää julkista rahaa, käyttäjien siitä kärsimättä? Entä miten osallistaa oppilaita kestävän kouluarjen pyörittämiseen, ja viime kädessä, miten kasvattaa lapsista kestävän kehityksen alkeet hallitsevia aikuisia?
Viikon aikana julkaistavissa blogiteksteissä perehdytään esimerkiksi Myllypuron koulun korjausurakkaan, jossa rakennukset kunnostettiin uusien energiatehokkuuskriteerien mukaiseksi. Uutta näkökulmaa saatiin osallistamalla rakennusten käyttäjiä eli oppilaita.
Lue lisää GBC Finlandin sivuilta
Maa- ja kiviainesta liikkuu paljon, kun kaupunkia rakennetaan. Hyvä suunnittelu ja tehokas tiedonvaihto ovat valttia, jotta rahaa säästyy, eikä ympäristöä kuormiteta tarpeettomasti.
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia maa- ja kiviaineksia. Vastaavasti rakentamisessa niitä kaivetaan ja siirrellään kuorma-autoilla noin 13 miljoonaa tonnia. Vuosittain noin 3 miljoonaa tonnia poistuu kierrosta ja läjitetään maanvastaanottopaikoille.
Projektinjohtaja Mikko Suominen rakennusvirastosta kertoo, että Helsingin tonttipulan ratkaisemisessa merenrantojen täyttäminen on yksi apukeino.
– Tälläkin hetkellä merta täytetään, ja suurin osa Helsingin rannoista on rakennettu meren päälle.
Yhteistyöstä voimaa
Helsinki ei voi yksinään ratkaista ylijäämämaiden kierrätystä, joten se tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Ympäristövaikutusten arvioinnit ja lupaprosessit vievät vuosia, mutta tuloksia syntyy.
Kaupungin omien työmaiden välillä kierrätys toimii hyvin. Starassa toimii tukihenkilö, joka hoitaa asiaa.
– Lisäksi yksityiset rakentajat ovat kehittäneet kätevän Maapörssi-palvelun. Sen kautta he kierrättävät työmailta tulevia ylijäämämaa-aineksia ja hankkivat tarvitsemiaan maa-aineksia.
Toiminnalle syntyi tarve vuoden 2011 alussa, kun Vantaa lopetti maa-ainesten vastaanoton Helsingistä, kertoo Suominen.
Tavoitteena lyhyt kuljetusmatka
Kivenmurskaamot ja maa-ainesten välivarasto- ja käsittelykentät aiheuttavat kaupunkilaisissa huolta.
– Tavoite on välttää kymmenien kilometrien rekkarallia. Parhaimmillaan massat pystytäänkin käyttämään muutaman kilometrin säteellä syntypaikalta, Suominen toteaa.
Viikinmäen alueella on yksityisen toimijan pysyvä murskaamo, ja lisäksi niitä voidaan perustaa työmaille väliaikaisten lupien turvin. Murskaamon suojaetäisyys asutukseen on vähintään 300 metriä.
Välivarasto-käsittelykenttiä on kaupungissa tällä hetkellä neljä. Alueiden yhteispinta-ala on yli 30 hehtaaria.
Meri apuna
Savea, silttejä ja muita heikkolaatuisia ylijäämämaita voidaan hyödyntää sementtiin ja voimalaitostuhkiin sekoitettuna maastomuotoiluun, kuten Vuosaaressa on tehty. Toisaalta pilaantumattomia ruoppausmassoja voidaan läjittää mereen.
– Aluehallintoviranomainen eli avi myöntää vesi- ja ympäristöluvat. Pienemmissä pilaantuneen maan kunnostuskohteissa luvan antaa Helsingin ympäristökeskus. Ely-keskus taas on valvova viranomainen, Suominen selventää.
Kruunuvuorenrannan Säiliö 468 hohtaa kantakaupunkiin asti alkuillasta valkoista valoa mutta yön pimetessä muuttuu punaisena liekehtiväksi loistoksi.
Syksyllä 2012 avattu Säiliö 468 on vanhaan öljysäiliöön rakennettu valotaideteos, joka muistuttaa alueen lähes 90-vuotisesta historiasta öljysatamana. Ensimmäisen teoksen myötä Kruunuvuorenrantaa rakennetaan ja suunnitellaan myös valojen kaupunginosaksi osana alueen uutta identiteettiä. Sen läntisestä rannasta tulee näkyvä merellinen julkisivu ja valotaiteen näyttämö.
Suunnittelua ohjasivat ympäristötaideteoksen visuaalinen ja tekninen kestävyys sekä energiankulutus. Korkeudeltaan 16 metrisen ja halkaisijaltaan 35 metrisen siilon terässeinään on puhkaistu 2012 pyöreää aukkoa, joissa illan tullen ledvalot syttyvät ja sammuvat tietokoneohjelmoidusti. Päivällä aukkojen taakse kiinnitetyt teräspeilit kimmeltävät auringonvalossa ja saavat säiliön säkenöimään.
Säiliön alaosaan on leikattu oviaukot, joten se toimii katettuna ulkotilana. Sisältä säiliö on ruosteenpunainen. Tilaa voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin.
Virastojen yhteistyötä
Säiliön kunnostaminen uuteen uskoon ja muuntuminen valotaideteokseksi tapahtui virastojen yhteistyönä. Rakennuttajana ja toteutuksesta vastaavana toimi HKR-Rakennuttaja kilpailutuksesta julkistamiseen asti. Projektipäällikkö Martti Pensamo kertoo aikataulun olleen hyvin tiukka, joten se ei antanut mahdollisuuksia ylimääräisille yllätyksille. Suunnitteluvaihe piti tehdä erittäin tarkasti.
– Selvitimme säiliön rakenteiden kunnon ja muut ominaisuudet ja aloitimme nopeasti pintojen puhdistus- ja pinnoitustyöt, jotta erikoisosaamista vaativille ripustuksille ja valaisintekniikan asennuksille jäisi riittävästi aikaa, Pensamo toteaa.
– Korkean säiliön sijainti kalliolla meren rannalla hankaloittivat työmaatoimintoja ja työturvallisuutta – työt rytmitettiin moneen vuoroon. Säiliö ei ollutkaan tarkasti pyöreä, joten siitä syntyi lisähaasteita valaisintekniikalle mutta löysimme korjaavat toimet riittävän nopeasti.
Pensamo kiittää suunnittelijoita, urakoitsijoita, laitetoimittajia sekä muita projektissa mukana olleita saumattomasta yhteistyöstä ja aikataulussa pysymisestä.
Säiliö 468 on herättänyt kiinnostusta maailmalla, ja teos ja sen suunnittelija Tapio Rosenius Lighting Design Collectivesta on jo palkittu lukuisilla kansainvälisillä valaistustaidepalkinnoilla. Teos on myös Helsinki World Design Capital 2012 -hanke.
Vuonna 2012 Helsingin kaupungin energiankäyttö tehostui. Uusi raportti avaa toimenpiteiden laajan kirjon.
Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden aikaansaama energiansäästö oli noin 74,51 gigawattituntia. Se vastaa lähes 29 000 kolmihenkisen kerrostaloperheen vuosittaista sähkönkulutusta.
Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan uudesta raportista käy ilmi, että energiatehokkuuden edistäminen ja hiilidioksidipäästöjen vähennys eteni vuonna 2012 määrätietoisesti. Neuvottelukunnan työtä koordinoi rakennusvirasto.
Helsingin kaupunki kulutti energiaa vuonna 2012 yhteensä 1 719 gigawattituntia. Suurin osa eli lähes 91 prosenttia käytetään kaupungin kiinteistöissä. Noin viisi prosenttia energiasta kuluu raitiovaunuissa ja metrossa, kolmisen prosenttia menee ulko- ja liikennevaloihin. Autot ja työkoneet sekä yleiset alueet käyttävät energiasta kumpikin noin prosentin.
Kaupungin osuus Helsingin alueella käytetystä sähköstä on noin kymmenen prosenttia ja kaukolämmöstä noin 16 prosenttia.
Kiinteistöt avainasemassa
Kun kaupungin kiinteistömassa haukkaa leijonanosan energiasta, rakennusvirasto lienee luonteva valinta vetämään energiansäästöneuvottelukunnan työtä ja pitämään kaikki langat käsissä?
Rakennusviraston johtava energia-asiantuntija Katri Kuusinen ja kehitysinsinööri Pälvi Holopainen myöntelevät, että ehkä näinkin, mutta kaupungin energiansäästötoimenpiteet alkoivat jo 70-luvulla rakennusvirastossa, muut ovat tulleet mukaan vuosien saatossa.
– Vuodesta 1990 rakennusten lämmönkulutus neliömetriä kohden on laskenut 19 prosenttia. Muun muassa koneellisen ilmanvaihdon lisääntymisen ja tietokoneistumisen myötä sähkönkulutus nousi aika pitkään, mutta 2000-luvun loppupuolella sekin saatiin kääntymään laskuun. Trendi on alaspäin, vaikka se vuonna 2012 teki pienen nousun, Kuusinen kertoo.
Vuoden 2012 loppuun mennessä 85 prosentissa kaupungin kiinteistöistä oli tehty energiakatselmus vähintään kerran.
Tavoitteena nollalinja
Helsinki on sitoutunut toteuttamaan uudisrakennuskohteet matalaenergiarakennuksina. Vuonna 2012 valmistuivat Myllypuron terveysasema ja Korttelitalo Kanava. Rakennusvirasto laati palvelurakennuksille tarkat rakentamisohjeet jo vuonna 2010.
– Niitä sovelletaan myös kaikessa peruskorjauksessa aina kun se on mahdollista, Holopainen toteaa.
Kuusinen sanoo, että nykyiset ohjeet eivät kuitenkaan pian riitä, sillä rakennusalan vaatimukset tiukkenevat hurjaa vauhtia.
– Olemme käynnistäneet uusien ohjeiden laatimisen. Kyseessä on lähes 0-energiarakentaminen.
Insinööriajattelusta ihmisiin
Vuonna 2012 energiatehokkuutta edistettiin rakentamisen lisäksi muun muassa kaavoituksessa, ulkovalaistuksessa ja yleisillä alueilla. Kaavoitus ohjaa miten energiatehokasta rakentaminen eri alueilla on – 50 000 katuvalosta on uusittu nyt lähes puolet ja liikennevalot ovat vaihtuneet ledeiksi. Turhia porras- ja alikulkusulatuksia järkeistettiin. Yksin tietokoneiden käyttöjärjestelmän modernisoiminen säästi energiaa 738 000 euron edestä.
Viimeisinä vuosina insinöörilähtöinen laiteajattelu on kuitenkin saanut antaa entistä enemmän sijaa uusille ajatuksille. Tästä malliesimerkkejä ovat Kuusisen ja Holopaisen mukaan vaikkapa tuhat koulutettua ekotukihenkilöä.
– Nykyisin pohditaan paljon rakennuksissa toimivien ihmisten roolia: miten heitä motivoidaan ja saadaan heidät ymmärtämään, että jokapäiväisillä toimilla on ratkaiseva merkitys, Kuusinen sanoo.
Virastot tekevät toimintasuunnitelmat
Eri virastot ovat sitoutuneet energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen kymmenin sopimuksin ja ohjelmin.
Tärkeimmät niistä ovat Kuntien energiatehokkuussopimus ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. Kaupungin hallintokunnille on asetettu sitova vuosittainen kahden prosentin energiansäästötavoite. Vertailuvuotena käytetään vuotta 2010.
Tavoitteeseen pääsemiseksi virastojen on laadittava toimintasuunnitelmat. Vuoden 2012 loppuun mennessä niitä oli valmiina 17 ja tekeillä 11. Ne kattavat merkittävän osan kaupungin energiankulutuksesta.
– Olemme auttaneet muita virastoja suunnitelmien tekemisessä. Meillä on tehty runko, jota virastot ovat sitten voineet soveltaa omien tarpeidensa mukaan, Holopainen kertoo.
Energiankäytöstä kattavasti
Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2012 -raportti antaa kattavan käsityksen kaupungin energiankulutuksen, päästökehityksen ja energiansäästötoimien tilasta. Raportissa arvioidaan myös energiatehokkuudesta koituneita säästöjä.
Helsinki on edennyt suunnitelmien mukaisesti energiatehokkuussopimustensa tavoitteissa. Raportista selviää miten se tehtiin vuonna 2012.