Jätkäsaaren Selkämerenpuiston suunnitelmaluonnos on nähtävillä 10.4.–19.4.2013 Jätkäsaaren infokeskus Huutokonttorissa, Tyynenmerenkatu 1 ja Ruoholahden nuorisotalo Korallis-sa, Messitytönkatu 4.

Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua ennakkoon myös tällä sivulla 19.4.2013 asti.

Peruskorjauksen tavoitteena on kunnostaa huonokuntoinen liikuntakentän alue. Liikuntakentän päällysteet uusitaan ja toiminnot sijoitellaan uudelleen. Kentän kuivatusta tehostetaan. Alueen pohjoisosaan on jätetty tilaa leikeille, peleille ja kuntoilulle.

Puiston kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2014.  

Lisätietoja suunnittelusta antaa projektipäällikkö Petra Rantalainen, puh. (09) 310 39795, sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi Mahdollinen palaute tulee antaa projektipäällikölle 19.4.2013 mennessä.

• Suunnitelma
• Selostus

Talven 2012-13 tilapäinen pysäköinti loppuu Kasarmitorilla, Hietalahdentorilla; Hesperiankatujen länsipään kentällä ja Väinö Tannerin kentällä 15.huhtikuuta. Viimeinen sallittu päivä on siis sunnuntai 14.huhtikuuta 2013. Paikoille asetetaan tästä kertovat siirtokehotuskyltit. Jos paikoilla on ajoneuvoja ensi viikolla, ne siirretään kaupungin varastoon Tattarisuolle. Ajoneuvonsa saa takaisin maksua vastaan.

Tilapäiset pysäköintipaikat olivat käytössä ankaran lumitalven vuoksi.

Lisätiedot:

Ajoneuvojen siirrot
 

ylläpitoinsinööri Tarja Myller, puh. 09 310 38538

Stadilaisten oman landen, Haltialan tilan eläimet on ikuistettu neljän minuutin videolle. Pehtoori Jari Kuusinen esittelee suloiset karitsat , muhkeat sonnit ja muut eläimet. Viikonloppuna lampola avataan taas yleisölle ja kätensä saa mukavasti villanrasvaisiksi, kun käy paijaamassa määkiviä pilttejä.

• Haltialan tilan sijainti ja aukioloajat

Videon on kuvannut ja leikannut valokuvaaja Hemmo Rättyä, käsikirjoitus projektipäällikkö Elina Nummi.

Uudet asuinalueet muuttavat usein sade- ja sulamisvesien luontaista kiertokulkua. Helsingin luoteiskolkkaan nousevan uuden Kuninkaantammen asuinalueen kuningasideana on esimerkillinen hulevesien hallinta.

Rakentamaton luonto viivyttää ja suodattaa monella tapaa hulevesiä, eli sade- ja sulamisvesiä, mutta tilanne muuttuu kun luontoalueelle rakennetaan asuinalue. Kovilta pinnoilta, kuten katoilta, katualueilta ja asfalttikentiltä, vesi ei imeydy eikä suodatu maaperän kautta vaan purkautuu normaalisti hulevesiverkostoa pitkin vesistöön. 

"Tällöin suuret hulevesimäärät pakkautuvat yhteen aiheuttaen ongelmia. Alavat paikat kuormittuvat, vesien poistumisreiteille muodostuu tulvia ja suuret vesimassat aiheuttavat vahinkoja vastaanottavissa vesistöissä", kertoo projektipäällikkö Kari Harju Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Hallitusti maisemoiden

Sade- ja sulamisvedet tullaan hoitamaan esimerkillisesti Kuninkaantammen alueella. Vedet purkautuvat siellä hulevesiverkostosta alueen eteläosaan rakennettaviin Helene Schjerfbeckin puiston altaisiin.  Hulevesien viivytys- ja puhdistusaltaissa sekä maisemoiduissa kosteikoissa hulevesien kuormitus tasaantuu ympäristöön. Tavoitteena on säilyttää hulevesien laatu ja virtaama Kuninkaantammen alueen vesistössä nykyisen kaltaisena.

Luontoa autetaan selviämään tehtävästään uuden asuinalueen rakentuessa. 

"Hulevesien hallinta tarkoittaa juuri tätä. Lisäarvoa luomme rakentamalla arkkitehtonisesti viihtyisiä kosteikkoja kasveineen viivyttämään ja puhdistamaan sade- ja sulamisvesiä.  Samalla rakennamme maisemallisesti korkeatasoisen lähipuiston tuleville ja nykyisille alueen asukkaille".

Oletko hakemassa Helsingistä myyntipaikka- tai tapahtumalupaa? Kioski- ja terassilupien sekä muiden kaupallisten tapahtumien lupien myöntäminen siirtyi vuoden 2011 alusta rakennusvirastolle uusin linjauksin.

Rakennusviraston hallinnoimilla yleisillä alueilla on myönnettyjen tapahtumalupien määrä kasvanut noin 30 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Yleisiä alueita ovat esimerkiksi kadut, torit, aukiot ja puistot.

Yleisten alueiden terassisopimukset päättyvät vuoden 2013 lopussa, niitä on kaikkiaan noin 500. Terassiluvista on valmisteilla uudet ohjeet, ehdot ja taksat, jotka viedään yleisten töiden lautakunnan päätettäväksi nyt toukokuussa.

Toimistopäällikkö Timo Korhonen kertoo lupapolitiikasta: "Tasapuolisuuden vuoksi kaikki toimintapaikat, esimerkiksi kioski- ja grillipaikat, tulee aina kilpailuttaa. Paikat määritellään aina rakennusvalvonta- ja kaupunkisuunnitteluvirastojen kanssa."

Lupia myönnetään vastuullisesti siten, etteivät ne rajoita tavallisten kaupunkilaisten toimintaa tai liikkumista liiaksi. Esimerkiksi jalankulku ei saa olennaisesti vaikeutua tapahtumien tai myyntipaikkojen vuoksi.  

Yhteistä hyvää

Kaikkien kaupunkilaisten samanarvoiset oikeudet kaupunkiomaisuuteen otetaan rakennusvirastossa mahdollisimman hyvin huomioon lupia myönnettäessä. Siten varmistetaan, että yleisen alueen käyttö tapahtumaan tai katutöihin aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.

Kieltäviäkin päätöksiä annetaan. Yksittäisen luvanhakijan kannalta se saattaa joskus vaikuttaa pikkumaiselta kiusanteolta, mutta kokonaisuutta katsottaessa syyt ovat ymmärrettäviä. Jos lupa evätään, se perustellaan luvanhakijalle.

Erilaiset tapahtumat, performanssit sekä myynti- ja esittelytilaisuudet ovat kaupunkielämää rikastuttavia asioita. "On mukavaa, että niiden määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, vaikka ne työllistävätkin meitä", summaa Timo Korhonen rakennusvirastosta.

Rakennusvirasto myöntää tapahtumalupia noin 900 vuodessa. Niistä alle 100 on maksullisia tilaisuuden järjestäjille. Suurimmasta osasta tapahtumista kaupunki ei peri korvausta maankäytöstä. Yli tuhannen hengen tilaisuuksia on vuodessa alle 10.

Kalasatamasta pääsee Mustikkamaalle kätevästi kävellen uutta Isoisän siltaa pitkin lähivuosina.

Helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluttamat sillat saavat usein palkintoja alan kilpailuissa. Uusin hanke on Isoisän silta. Sompasaaresta Mustikkamaalle tulee kulkemaan tärkeä väylä keskeisille viheralueille Kalasataman asukkaille ja toki kaikille muillekin kulkijoille. Kolmessa minuutissa olet jo tullut Sompasaaren asuinkortteleista Mustikkamaan puistikoihin, merimaisemaa koko matkan ihastellen.

Viheralueet käyttöön

Kalasatama edustaa nykytrendiä, jossa teollisuuskäytöstä vapautuvia alueita suunnitellaan viihtyisiksi asuinalueiksi. Uusi Isoisän silta liittää Kalasataman ihanteellisesti monikäyttöisiin viheralueisiin, ulkopelikenttiin ja Korkeasaareen. Samalla se vähentää painetta näiden viheralueiden parkkipaikkatarpeiden laajentamiseen. Pääseehän Kalasatamaan metrolla, ja siitä on vain pieni siltakävely Mustikkamaan viheralueille.

Veneily huomioitu

Isoisän sillasta tulee kaunis, 160-metrinen vaalea kaarisilta, ilman yhtään pilaria vesiosuudella. Sillan alta mahtuvat alle seitsemän metriä korkeat veneet, joten vesibussit alittavat sillan vaivatta. Korkeus on sama kuin Kulosaaren sillassa.

Tavoitteena on, että silta valmistuu vuoden 2014 lopulla. Sen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Silta-asiantuntijamme, projektinjohtaja Ville Alajoki kertoo, että suunnittelussa ja rakentamisessa pilotoidaan tietomallipohjaista toimintatapaa.

Helsingissä vaalitaan lehmuskujanteiden perinnettä, ja halutaan tulevienkin  sukupolvien voivan nauttia niistä. Lehmuskujien uusiminen harkitaan tapauskohtaisesti. Joskus on järkevintä uusia kaikki puut kerralla.

Katupinnan alla kulkevat vesi-, viemäri-, sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä Helsingissä kadulla usein myös ratikkakiskot.  Tarvetta niiden korjaamiseen tai uusimiseen on usein, ja lehmuskujanteiden puut joutuvat toistamiseen kärsimään kaivutöistä.  Lehmuksien juurethan ulottuvat laajalle ja vaurioituvat helposti.

"Joskus lehmuskujanteiden hyvinvoinnin kannalta on parasta uusia kaikki lehmukset kerralla, jos ollaan samalla uusimassa maanalainen infra", kertoo rakennusvirastosta puuasiantuntija Juha Raisio.

Samanikäisiä puita

Kun vanhat lehmukset korvataan uusilla, n. 5–6 -metrisillä lehmuksentaimilla, koko kujanteen puusto kasvaa samaa vauhtia.

Jo kymmenen vuoden kuluttua lehmuskujanne alkaa olla peittävä ja muistuttaa aiempaa, täysikasvuisten lehmusten kujannetta.

Rakennusvirasto ymmärtää hyvin asukkaiden pettymyksen tunteet, kun tuttu lehmuskujanne muuttaa kovasti muotoaan puita uusittaessa.  Kuitenkin esimerkiksi Mechelininkadun tapauksessa koko puuston uusiminen on paras toimintatapa lopputuloksen kannalta.  Jos uusittaisiin vain vanhimmat puut, yleinen kujanteen ränsistyminen jatkuisi ja maanalaisen infran uusiminen olisi todella vaativaa.

"Kun katselee vanhoja kuvia Espasta tai Vanhasta kirkkopuistosta, niin huomaa että samaa kokonaisuudistamisen politiikkaa on harjoitettu kautta historian.  Väliin nautimme pienistä lehmuksista ja valoisuudesta, väliin taas suurten lehmuksien varjoisista katveista", sanoo  Juha Raisio

Helsingin kaupungin sähköisillä asiointisivuilla on julkaistu pysäköintivirhemaksun oikaisuvaatimuslomake. Lomaketta pääsee käyttämään verkkopankkitunnuksin. Uusi moderni lomake korvaa entisen nettilomakkeen.

Asiakas löytää kaikki pysäköintivirhemaksunsa tiedot pysäköintivirhemaksussaan kerrotun asianumeron ja autonsa rekisterinumeron perusteella.

Mikäli pysäköintivirhemaksu on asiakkaan mielestä aiheeton, oikaisuvaatimuksen voi tehdä täyttämällä lomakkeelle tarvittavat tiedot. Perusteluiksi voi liittää myös esimerkiksi valokuvia. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn kulkua voi seurata netissä. Oikaisuvaatimuksen päätös lähetetään yhä myös postin kautta.

Oikaisuvaatimus löytyy osoitteesta: https://asiointi.hel.fi > kuntalaispalveluiden liikenneosio

Lisätiedot:

prosessijohtaja Kari Vuorinen, p. 09 310 38240

Kaupunki-ilman laatua on mahdollista parantaa merkittävästi nastarenkaiden käyttöä vähentämällä ilman että liikenneturvallisuus vaarantuu, selviää useiden viranomaistahojen yhteisestä, 16. huhtikuuta 2013 julkaistusta NASTA-tutkimusohjelman loppuraportista. 

Tutkimusohjelmassa esitetään tavoitteeksi nostaa kitkarenkaiden osuus pääkaupunkiseudun talviliikenteessä noin viidenneksestä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pyritään ensisijaisesti valistuksen voimalla. 
Lue lisää

• Lue loppuraportti
  

Ruoholahden sillan peruskorjaus alkaa. Sen vuoksi yksi länteen eli keskustasta ulos johtavista kaistoista suljetaan perjantaina 19. huhtikuuta 2013.

Kaistajärjestelyt muuttuvat korjauksen edetessä. Heinäkuussa muutoksia on luvassa myös raitiolinja 8:n kulkuun.

Sillan ali kulkevien Mechelininkadun tai Baanan liikenteeseen korjaustyö ei merkittävästi vaikuta lukuun ottamatta heinäkuuta.

Sillan peruskorjaukseen kuuluu muun muassa valaistuksen, reunapalkkien, kaiteiden ja kevyenliikenteen väylien vesieristeiden uusimista. Lisäksi koko sillan alusrakenteet käydään lävitse laastipaikkauksin, pinnoituksin ja maalaamalla pilarit.

Työt valmistuvat lokakuun 2013 lopussa.

Lisätiedot:

Tarkka kuva liikennejärjestelyistä (pdf, 7Mb)
 

Työpäällikkö Jani Laru, Lemminkäinen Infra Oy, puh. 040 826 9957
Projektinjohtaja Juhani Mäkinen, HKR-Rakennuttaja, 09 310 38298

Vihdintien läntisen sillan peruskorjaus alkaa tänään Pitäjänmäellä. Alkuvaiheessa työt rajoittavat ajoneuvoliikennettä vain yöaikaan. Kevyttä liikennettä  rajoitetaan myös päivällä, mutta työmaan pääsee kiertämään turvallisesti seuraamalla opasteita.

Toisen vaiheen työt käynnistyvät 1.6.2013, jolloin silta suljetaan liikenteeltä. Liikenne ohjataan kiertotielle, joka on vieressä oleva itäinen silta. Toinen vaihe päättyy elokuun alussa, jolloin siltaa voi käyttää normaalisti.

Korjauksessa sillan päällysteet, kaiteet ja vedeneristykset sekä kuivatusjärjestelmät uusitaan. Lisäksi betonipinnat puhdistetaan ja osa niistä pinnoitetaan.

Vihdintien  läntinen silta sijaitsee noin 1 km pohjoiseen Etelä-Haagan liikenneympyrästä. Sillan länsipuolella sijaitsee Pitäjänmäen teollisuusalue ja sillan alittaa Helsinki–Turku-rautatie.

Lisätiedot:

Työpäällikkö Jani Laru, Lemminkäinen Infra Oy, puh. 040 826 9957
Projektinjohtaja Juhani Mäkinen, HKR-Rakennuttaja, 09 310 38298

Sulavan lumen alta paljastuvat koirankakat puhuttavat jälleen. Helsinki antaa nyt taloyhtiöille ja pienkiinteistöjen omistajille mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristöönsä liittymällä koirankakkaroskis.fi -kampanjaan. Rakennusviraston asiakaspalvelusta saa noutaa ilmaiseksi tarroja, joilla voi merkitä roskiksensa. Omistaja antaa tarran avulla koiranulkoiluttajalle luvan pudottaa noukitut pökäleet kiinteistönsä sekajäteastiaan.

Nokialaisten koiranomistajien aloittama liike

– Pientaloalueilta puuttuvat tyystin roskakorit kakkapusseille. Kun koiransa tuotoksia kuljettaa kuumana kesäpäivänä viiden kilometrin lenkin ympäri katuja, leviävät kakat huonolla tuurilla kolhiutuneesta pussista kengille juuri kun pääsee takaisin kotikadulleen. Jos roskiksia olisi enemmän, useammat lemmikkiensä ulkoiluttajat keräisivät koiriensa läjät, kertovat kampanjan aloittaneet nokialaiset koiranomistajat Johanna Hulkko ja Jussi Kallioniemi.

Kampanjan tarkoituksena on paitsi siistiä yleisiä alueita ja helpottaa koiranomistajien lenkkejä myös muistuttaa koiranomistajia siitä, että vastuullinen koiranomistaja viitsii kerätä kakat. Nyt myös koirattomat ihmiset voivat vaikuttaa siihen, että kakkoja jää yhä vähemmän kävelyreittien varrelle.

Oman roskiksen merkitseminen koirankakkaroskikseksi puhdistaa asuinalueen haisu- ja sotkutilannetta takuulla yleisöosastokirjoituksia paremmin. Yleisiin puistoroskiksiin tarroja ei tule liimata. Niihin saa muutenkin laittaa koirien jätöksiä.

Rakennusvirasto on tiedottanut omakotiyhdistyksille, että tarroja saa ilmaiseksi rakennusvirastosta ja kaksi yhdistystä on jo niitä pyytänytkin. Kerätkää kotikatunne varrelta suopea porukka ja tarroittakaa roskiksenne. Näin asuntokatunne pysyvät kakattomina ja asuinalueenne maine ympäristöstä välittävänä alueena kasvaa.

Taloyhtiön roskiksien tarroittamiseen tulee olla taloyhtiön lupa. Www.koirankakkaroskis.fi verkkosivuilla voi halutessaan lisätä oman roskiksensa kakkakartalle. Sen avulla koiranulkoilutusreitin voi suunnitella sen mukaan, missä roskiksia on.

Tarroja voi noutaa ilmaiseksi rakennusviraston asiakaspalvelusta, Pohjoinen Makasiinikatu 9, virka-aikana. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 39000.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410
vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen, puh. 040 719 0824
www.koirankakkaroskis.fi

Näin toivottaa Helsingin kaupunki. Piknik-jätteeseen on jälleen varustauduttu massiivisesti. Kiinteiden puistoroskisten lisäksi keskustan ja Kaivopuiston alueelle levitetään 75 kappaletta 3,5 kuution tapahtumaroskiksia, 15 avolavaa, 240 litran astioita, kolme kuohuviinipullojen keräyslavaa sekä peltitynnyreitä kytevälle grillijätteelle. Näiden kaikkien yhteenlaskettu vetoisuus on reilut 600 000 litraa. Juhlijoiden on siis helppo osoittaa rakkautensa Helsingille ja laittaa roskat niille varattuihin astioihin.

Vessoja piisaa ja kuohuviinipullot vaihtuvat leffalippuihin

Käymälöitä on varattu 214, pisoaareja 24. Vessat tyhjennetään ja siivotaan vapun päivän aamuna. Rakennusvirastosta muistutetaan, että omien vessojen vuokraaminen ja niiden sijoittaminen kaupungin maalle on luvanvaraista toimintaa, eikä sellaisille lupia myönnetä.

Kuohuviinipulloja kerätään edelleen yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Näin on tehty jo pian kymmenen vuoden ajan. Kaivopuistossa on edellisten vuosien tapaan kaksi pullonkeruupistettä, yksi Ison Puistotien keskivaiheilla ja toinen Kaivopuiston leikkikentällä.  Kun palauttaa pisteeseen 20 kuohuviinipulloa, saa leffalipun.

Muut pullot ja tölkit päätyvät onneksi pullonkerääjien kasseihin. Suosittu tempaus on erityisesti pikkupoikien mieleen. Ahkerimmat ansaitsevat itselleen koko vuoden leffaliput. Lippuja on jaossa 1500. Tempaus on suurena apuna vapun jälkien siivouksessa.  Kuohuviinipullot päätyvät Palautuspakkaus Oy: n eli Palpan kautta lasivillan raaka-aineeksi.

Siivouspartiot ja pullojen kerääjät

Vapun aattona kaupungilla partioi 15 työntekijää varmistamassa, että stadi pysyy kuosissa. Vapun päivänä 32 kaupungin työntekijää ja 40 yhdistyksistä värvättyä työntekijää siivoaa paikkoja. Lisäksi pesuautot siivoavat katuja. Suuri pullonkerääjien armeija on tervetullut lisäapu. Vapun juhlijan onkin syytä muistaa, että pulloja ei saa rikkoa. Tyhjän lestin voi asetella nätisti roska-astian viereen pullonkerääjää odottamaan.

Brankkareitakin tarvitaan

Helsingin pelastuslaitos on varustautunut Kaivopuiston vapun päivään kuuden vapaapalokuntayksikön voimin. Kertakäyttögrillien hiilet ja muu kytevä jäte on laitettava niille varattuihin peltitynnyreihin, ei roskakontteihin. Tulipalo suuren ihmismassan keskellä on erittäin vaarallinen ja palavasta jätteestä voi syntyä myrkyllisiä kaasuja.

Lisätietoja:
puistovastaava Pekka Engblom, rakennusvirasto, puh. 050 559 2159
piiripuutarhuri Sampo Sainio, Stara, puh. 050 555 2690
 

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 30.4.–14.5. kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


VARTIOKYLÄ, KLUUVI, KESKI-PASILA, VALLILA

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjesti maaliskuussa Pasilan, Vallilan, Kumpulan ja Vanhankaupungin asukkaille työpajan, jossa pohdittiin Vallilanlaakson viheralueen turvallisuutta, toimintoja, liikenneyhteyksiä sekä kasvillisuuden kehittämistä tulevan hulevesirakentamisen yhteydessä.

Asukasillassa saadun palautteen pohjalta on rakennusvirasto laatinut uuden luonnoksen Vallilanlaakson puistosuunnitelmasta ja Kumpulanpuron hulevesijärjestelyistä. Luonnoksessa esitetyn ratkaisun tavoitteena on Kumpulanpuron hulevesien viivyttäminen viheralueella siten, että Vallilan siirtolapuutarhan alueella toistuvat tulvat saadaan ehkäistyksi mahdollisimman pian.

Suunnitelmaluonnos noudattaa Helsingin kaupungin hulevesiohjelmaa, jonka tähtäimenä on vähentää hulevesien määrää ja parantaa niiden laatua.

Luonnos esitellään suomen- ja ruotsinkielisenä videona, joka on nähtävillä tällä sivulla 2.5.–12.5.2013,
suomenkielinen, matala laatu >>
ruotsinkielinen, matala laatu >>

Tänä aikana on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaluonnosta,
täällä >>

Palautetta voi antaa myös osoitteeseen sanna.luodemaki@sito.fi.

Toinen asukasilta 16.5.

Vallilanlaakson puiston ja hulevesijärjestelmän suunnittelusta järjestetään toinen asukasilta Mäkelänrinteen lukiossa, torstaina 16.5.2013. Suunnitelmaluonnos päivitetään asukaspalautteen perusteella ja suunnittelun ohjausryhmä päättää jatkosuunnittelusta kesäkuun alussa.

Lisätiedot:
toimistopäällikkö Lotta Suominen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38510.

Rakennusvirasto järjesti talvella pysäköintikokeiluja koskevan asukaskyselyn. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kymmenen lumilapiota. Onni suosi seuraavia vastaajia:

Eve Niemelä
Katriina Pere
Anna -Leena  Soininen
Kimmo Ansinn
Antti Pakkala
Helena Ellonen
Helena Virkkala
Niini Vartia
Jussi Tiihonen
Tomi Seppälä

Voittajille ilmoitetaan vielä henkilökohtaisesti, miten lapio löytää uuden omistajansa - ennen ensilumia. Kiitos kaikille vastaajille!

Aika: Torstai 16.5.2013 klo 18.00–20.00
Paikka: Mäkelänrinteen lukio, Mäkelänkatu 47

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää asukasillan, jossa alueen asukkaat ja ympäristösuunnittelijat pohtivat yhdessä Vallilanlaakson hulevesirakentamisen parasta toteutustapaa. Asukasillan pohjamateriaalina on suunnitelmaluonnos, jota asukkailla on mahdollisuus kommentoida 12.5.2013 saakka rakennusviraston verkkosivuilla. Suunnitelmaluonnos pohjautuu asukkailta saatuun palautteeseen.

Asukasillassa keskustellaan siitä, miten suunnitelma vastaa asukkaiden tarpeita ja ajatuksia Vallilanlaakson viheralueen käytöstä. Asukasillan tavoitteena on koota asukkaiden näkemykset suunnitelman jatkokäsittelyä varten. Tilaisuudessa voi antaa palautteensa ja kehitysajatuksensa myös kirjallisena. Suunnitelman eteenpäin viemisestä päätetään kevään 2013 aikana.

Ohjelma:

18.00-18.05 Illan avaus
18.05-18.20 Suunnitelmaluonnoksen esittely (Ismo Häkkinen ja Sanna Luodemäki)
- video ja saadun palautteen yhteenveto
18.20-18.40 Asukkaiden puheenvuoro
18.40-19.30 Keskustelua ja kysymyksiä suunnitelmaluonnoksesta pienryhmissä
19.30-19.50 Pienryhmäkeskustelun yhteenveto

Lisätiedot

Suunnitelmaluonnos

projektipäällikkö Kari Harju, puh. 09 310 64382
toimistopäällikkö Lotta Suominen, puh. 09 310 38510

Yliskylän aluesuunnitelman luonnos esitellään asukkaille keskiviikkona 15.5.2013 klo 18 Laajasalon peruskoulun yläkoululla (Koulutanhua 1). Suunnitelmiin voi tutustua ja asiantuntijat ovat paikalla klo 17.30 lähtien. Kahvitarjoilun järjestävä Laajasalon peruskoulun 5B kerää buffetilla varoja leirikouluunsa.

Alueen nuorten työstämät ns. Kokemukselliset kartat ovat tilaisuuden alussa esillä koulun aulassa. Kartat antavat kuvin ja tekstein tietoa mitä nuorten mielestä tulisi alueella kehittää ja parantaa.

Suunnitelmaluonnokseen ja käytettyyn lähtöaineistoon voi tutustua myös 13.5. -2.6.2013 Laajasalon kirjastossa, virastomme asiakaspalvelussa sekä osoitteessa (www.hkr.hel.fi/aluesuunnitelmat ( -> Yliskylän aluesuunnitelma). Sivustolta on linkki Kerrokartalla -palveluun, jossa palautetta alueesta voi antaa palautetta kartan avulla (http://kerrokartalla.hel.fi) .

Lisätiedot:

aluesuunnittelija Birgitta Rossing, p. 09 310 38640

HKL uusii kiskoja Bulevardilla Mannerheimintien ja Yrjönkadun välillä. Työn takia ajoneuvoliikenne joutuu maanantaista lähtien kiertämään suljetun katuosuuden Uudenmaankadun ja Erottajan kautta. Kevytliikenne kulkee normaalisti  työmaan kohdalla.

Suljetulla katuosuudella huolto- ja tontille ajo kuitenkin sallitaan.

Työt alkavat maanantaina 13. toukokuuta ja saadaan valmiiksi noin viikossa, minkä jälkeen liikenne palaa normaaliksi.

Lisätiedot:

Liitteenä kartta

liikennejärjestelyt ja luvat, Reijo Alaoja, rakennusvirasto, puh. 09 310 38 976
rakentaminen, Jari Hartikainen, Helsingin kaupungin liikennelaitos puh. 050 4280 301

Ke 15.5. klo 18 Sakura, kaikkialla kirsikkaa

Tutustumme Roihuvuoren 153 kirsikkapuun Kirsikkapuistoon ja japanilaistyylisen puutarhan tarinoihin kirsikoiden kukkiessa. Lähtöpaikka: Kirsikkapuiston nimipaalu, puisto Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien välissä. Bussi 79,80, 82.

Oppaat: Elina Nummi ja Roihuvuoren ”kyläpäällikkö” Otto-Ville Mikkelä
 

Ke 22.5. klo 18 Kaupunginpuutarha ja Talvipuutarha, kauneuden kehdot

Kansainvälisenä  luonnon monimuotoisuuden päivänä vierailemme tänä vuonna 120 vuotta täyttävässä Talvipuutarhassa ja tutustumme  Kaupunginpuutarhan tuotantoalueen puihin ja kesäkukkiin. Lähtöpaikka: Talvipuutarhan edusta, Hammarskjöldintie 1, ratikka 8

Oppaat: Elina Nummi, Päivi Islander, Hilkka Pynnönen, Pirkka Jokinen
 

Ke  29.5. klo 18 Kasvi-ihanuuksia ja puutarinoita Meilahden arboretumissa

Meilahden arboretum on yksi kolmesta Helsingin arboretumeista, joka on perustettu vuonna 1967 tutustumis- ja havaintopuistoksi. Siellä on paljon mielenkiintoisia, eksoottisia puita ja pensaita. Lähtöpaikka: Arboretumin pysäköintialue, Johannesbergintie.  Bussit 14,18, ja 24

Oppaat: Satu Tegel, Jussi Lähteenmäki, Elina Nummi
 

Ke 5.6. klo 18 Syreenien tuoksua ja tarinoita Tuomarinkylän kartanolla

Kävely historiallisessa kartanomiljöössä  järjestetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa, joten paikalla on myös historian hahmoja. Tutustumme myös vanhoihin syreenilajikkeisiin. Käynti kartanomuseossa on myös mahdollista.

Lähtöpaikka: Tuomarinkylän kartanon piha, bussi 70 V

Oppaat: Jere Jäppinen, Elina Nummi
 

Ke 12.6. klo 12, 14.30 ja 17 Keskustan patsaat heräävät henkiin Helsinki-päivän kunniaksi

Huippusuosittua, draamallista kävelyä on esitetty jo vuodesta 2007 lähtien. Kävelyn vetää mahtinainen Aurora Karamzin. Tapaamme Keisarinna Aleksandra Fjodorovnan, joka oli Nikolai I:n puoliso, hänen poikansa, keisari Aleksanteri II:n, Havis Amandan mallin, kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin, satusetä Zacharias Topeliuksen ja lopuksi runoilija, kirjailija Eino Leinon. Kolme esitystä, joiden kesto on noin 1,5 tuntia/esitys. Lähtöpaikka: Keisarinnan kivi-obeliski  Kauppatorilla, ratikat 1A, 3T, 4, 7A,7B

Oppaat: historian hahmot
 

Ke 13.6. klo 17 ja 19 Alppiruusujen ja atsaleojen lumoa Haagassa

Laajasuontien päässä Haagassa on yksi Suomen ihmeellisimmistä puistoista. Vuonna 1975 yliopisto ja kaupunki istuttivat 3000 alppiruusua mäntymetsään ja vuonna 1986 paikka laajeni 1500 atsalean istutuksilla. Kukinnan aikaan paikka on satumainen elämys. Siellä on helppo kulkea pitkospuita pitkin ja sieltä löytyy myös kukkienkatselulavoja. Lähtöpaikka: Alppiruusupuiston pääopastaulu, Laajasuontien loppupäässä, mutkasta lähtevän puistokäytävän varrella

Oppaat: Elina Nummi, puistokummiopas Aleksandra Ramsay
 

Ke 19.6. klo 18 Vinkkejä kotipuutarhaan Gardenian pihapiiristä

Gardenian pihapiiriin on12 vuodessa muodostunut upea näytepuutarha, josta löytyy hedelmäpuita, köynnöksiä, perennoja , ruusuja, kivikkokasveja, pionikokoelma, aistipuutarha ja jopa japanilainen kivipuutarha. Kävelyllä saa vinkkejä kasvien hoitoon ja ideoita sommitteluun omassa pihassa. Lähtöpaikka: Gardenian etupiha, Koetilantie 1, bussit 57,68, 79, 550

oppaat: Gardenian ylipuutarhuri Katja Uski ja Elina Nummi
 

Ke 26.6. klo 18 Haltialan alue, Helsingin luontoparatiisi

Stadilaisten lande, Haltiala, on muutakin kuin maatila. Alueella kohisee Ruutinkoski, linnut livertävät rinnelehdon luonnonsuojelualueella. Ennallistettu, maanviljelysneuvos Jakob Kavaleffin 1900 -luvun alussa perustama  Niskalan arboretum on näkemisen arvoinen  ja kurkata voi jopa aarnimetsään sekä ennallistettua metsää. Lähtöpaikka: Haltialan maatilan pihapiiri, Kuninkaantammentie/Laamannintie

Oppaat: Päivi Islander, Tuuli Ylikotila, Elina Nummi, Jari Kuusinen, Antti Autio
 

Ke 3.7. klo 16 ja klo 18.30. Ruusujen hurmaa Meilahden arboretumissa

Meilahden arboretumissa on ainutlaatuinen pensasruusujen kokoelma, rosarium,  joka uusittiin vuosina 2006-2007. Näillä kävelyillä saat kuulla Ruususeuran asiantuntijoiden tarinoita pensasruusujen kiehtovasta maailmasta. Ruususeuralaiset ovat myös puistokummeja ja hoitavat rosariumia järjestämällä talkoot kahdesti kesässä. Lähtöpaikka: Meilahden Arboretumin pysäköintialue, Johannesbergintie, bussit 14,18, 24

Oppaat: Ruususeuralaiset, Satu Tegel, Elina Nummi
 

Ke 10.7. klo 18 Kasvit tutuksi Maaherranpuistossa ja Gardeniassa

Viikintien varrella oleva Maaherranpuisto on kasvikokoelmien galleria ja sen läheisyydessä oleva Gardenia jatkaa kasvikokoelmien sarjaa.Tarjolla keskikesän parasta kukintaa Lähtöpaikka: Gardenian etupiha, Koetilantie 1, bussit 57,68,79,550

Opas: ylipuuutarhuri Katja Uski
 

Ke 7.8. klo 18 Kantakaupungin nivelet, kolmiopuistot

Helsingin kantakaupungissa on useita pieniä puistikoita, jotka ovat tärkeitä keitaita alueen asukkaille ja ne jäsentävät vehreydellään rakennettua kaupunkia. Viime vuonna peruskorjattu Kapteeninpuistikko on kävelymme alkupiste. Lähtöpaikka: Kapteeninpuistikko, Tehtaankatu/Kapteeninkatu, bussi 24, raitikka 3

Oppaat: Jouni Heinänen ja Elina Nummi
 

Ke 14.8. klo 18 Arabianranta, puistoja, taidetta ja taidepuistoja

Arabianrannan asuinalueella on Helsingin suurin ympäristötaiteen keskittymä luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Uudella alueella on myös Vanhankaupungin historian kerroksellisuutta. Lähtöpaikka: Arcadan pihapiiri, Jan -Magnus Janssonin aukio 1, bussit52, 68, 71, 74, 506 ja ratikat 6 ja 8

Opas: Elina Nummi
 

Ke 21.8. Viljelyä, niittyjä ja taidetta Pikku Huopalahden puistoissa

Pikku Huopalahden laajat puistoalueet ovat kasvaneet alueen valmistuttua 13 vuodessa kukoistaviksi viheralueiksi, joista löytyy jokaiselle jotakin. Siellä on mm. yllätyksellinen taidepuisto, vesiputous, viljelypalstoja, lampia ja kaksi suosittua leikkipuistoa. Lähtöpaikka: Korppaanpuiston kaariportti Lapinmäentien puolivälissä, raitikka 10, bussi 57 ja kaikki Vihdintietä kulkevat bussit.

Opas: Elina Nummi
 

Ti 27.8. klo 18 Aarrepuiston kasviaarteita Vesalassa

Vesalan Aarrepuiston kaltaista ei löydy toista Helsingissä. 113 kasvilajia kukoistaa kauniissa purolaaksossa, harvinaiset puut ja monenmoiset perennat ovat nyt kehittyneet viisi vuotta ja tämä Vuoden 2008 ympäristörakenne-palkinnon saanut puisto on Vesalan ylpeys. Lähtöpaikka: Aarteenetsijäntien ja Kätköpolun risteys. Metro Mellunmäki, bussi 65.

Oppaat: Kaija Laine ja Elina Nummi
 

Ke 4.9. klo 18 Alppipuisto ja Leninpuisto, historiaa ja kasvikokeiluja

Alppipuiston perusti kauppaneuvos Henrik Borgström 1800-luvun loppupuolella. Leninpuisto oli osa Alppipuistoa, kunnes se erotettiin 1963 puutarhanäyttelyalueeksi. Myös Linnamäki söi palan puistosta 1950. Maisemallisesti ja kaunista ja kasvivalikoimaltaan runsasta puistoa on peruskorjattu osissa ja sieltä löytyy paljon erikoisia uutuuskasveja.  Kävely tehdään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja yksi oppaista on itse ”kauppaneuvos Borgström.” Lähtöpaikka: Helsinginkadun ja Vauhtitien kulmaus. ratikka 8, bussit 53, 70T

Oppaat: Satu Tegel, Jussi Lähteenmäki, Jere ”Borgström” Jäppinen, Elina Nummi

Lisätiedot:

 projektipäällikkö Elina Nummi, p. 050 388 1410