Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteenotetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 Helsinki. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.

Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin.

Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelussa os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, 60 vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Luettelo on nähtävillä myös tällä verkkosivulla.

Rakennusvirasto on aloittanut hoito- ja kehittämissuunnitelman laadinnan Vuosaaren
Kallahden alueelle. Vuoden 2013 aikana valmistuva suunnitelma ohjaa alueen käyttöä ja
hoitoa seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Tavoitteena on kehittää Kallahdesta ulkoilu- ja virkistysalueena luonnoltaan monimuotoinen,
viihtyisä ja turvallinen sekä turvata arvokaan luonto- ja harjumaiseman säilyminen
tulevaisuudessa.

Arvokkaimmat osat Kallahden viheralueista tullaan rajaamaan luonnonhoidon
suunnittelussa erityisiksi arvokohteiksi, joita joko hoidetaan erityisvaatimusten mukaisesti
tai jätetään hoidon ulkopuolelle. Alueen luonnonsuojelualueille on aikaisemmin laadittu
erilliset hoitosuunnitelmat, joten ne eivät sisälly nyt laadittavaan hoito- ja
kehittämissuunnitelmaan.

Suunnitelmassa tarkastellaan alueen palveluja esim. uimarannan ja ulkoilureittien
varustusta (opastus, valaistus, jätehuolto) sekä alueen liikenteellisiä ongelmia.

• Tutustu suunnitteluaineistoon

Voit kertoa mielipiteesi ja kehittämisehdotuksesi alueesta Kerro kartalla -palvelussa
31.5.2013 asti.
 

Lisätiedot:

Antti Siuruainen,
suunnittelusta vastaava metsäsuunnittelija
p. 09 310 75252, etunimi.sukunimi@hel.fi

Anianpellon puistossa, joka rajautuu Anianpellontien ja Kunnantien väliin Ylä-Malmilla poistetaan kahdeksan pihtaa. Pihdat ovat ränsistyneet huonoon kuntoon, koska pihtakirvat ovat vaivanneet niitä viime vuosien aikana. Neulaset ovat kuolleet varsinkin puiden alaosasta ja osassa puista neulasia on enää latvuksessa.

Puiden poistaminen on tarkoituksenmukaista tehdä talvella, jolloin lumi ja routa suojaavat maanpintaa.

Kaadettavat pihdat korvataan kotimaisilla Mustilan taimistosta peräisin olevilla Ussurinpihdoilla. Uudet puut istutetaan elo-syyskuussa 2013.

Puut poistetaan 18. maaliskuuta alkavalla viikolla.

Lisätietoja:
Juha Raisio, rakennusvirasto, puh. 09 310 38431
Riitta Partanen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38440
Pia Huopalainen, Stara, puh. 09 310 78666
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Rakennusvirasto on kokeillut kuluneena talvena alueellanne uusia talviaikaisia pysäköintijärjestelyjä.

Tämän asukkaille suunnatun kyselyn avulla kerätään asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia kokeilun onnistumisesta ja vaikutuksista katujen talvikunnossapitoon, pysäköintiin, liikenteeseen sekä liikkumisolosuhteisiin.

Kyselyn tuloksia käytetään eri pysäköintijärjestelyjen soveltuvuuden arviointiin tulevaisuudessa niin omassanne kuin muissakin kaupunginosissa.

Pyydämme vastaamaan kyselyyn osoitteessa: www.strafica.fi/extra/helsinki

Vänligen besvara enkäten på adressen: www.strafica.fi/extra/helsingfors

Kyselyyn tulee vastata viimeistään 28.3.2013. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 10 lumilapiota!

Kyselyyn vastanneiden tietoja ei tallennetta eikä käytetä muuhun tarkoitukseen.

Kyselyn toteutus: Strafica Oy.

Lisätiedot kyselystä:

Saija Räinä, puh. 044 350 8229 saija.raina@strafica.fi

Lisätiedot vuoropysäköintikokeilusta

toimistopäällikkö Pekka Isoniemi, puh. 09 310 38414
Rakennusvirasto

- vinkkejä hedelmäpuiden leikkaamiseen ja hoitoon hedelmätarhassa

Aika: lauantai 23.3.2013 klo 13–15
Paikka: Malminkartanon fruticetum eli hedelmätarha, Kartanonkaari 29

Malminkartanossa, Mätäjoen varressa, sijaitsee Helsingin kaupungin omistama, ainutlaatuinen hedelmäpuukokoelma. Tarhassa kasvaa noin 400 hedelmäpuuta, joista vanhimmat on istutettu 1950-luvun alussa, kun tarha toimi Helsingin yliopiston koetilana. Vanhojen tuttujen Kaneli- ja Åkerö-omenoiden ohella parin hehtaarin alalta löytyy myös kymmeniä harvinaisempia omena-, päärynä-, kirsikka- ja luumulajikkeita.

Kevättapahtumassa perehdytään leikkaamiseen, kasvinsuojeluun ja uusiin lajikkeisiin.

Milloin ja miten hedelmäpuut tulisi leikata? Miksi naapurin puut ovat rehevämpiä ja omenat suurempia? Miksi Valkeakuulaassa on vuosi vuodelta enemmän rupisia hedelmiä?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen, kun tulet tapaamaan asiantuntijoita fruticetumiin. Puunhoidon ammattilaiset leikkaavat näytösluontoisesti tarhan puita ja antavat vinkkejä kotipihan puiden leikkaukseen.

Fiskarsin edustaja esittelee laadukkaita kotimaisia leikkausvälineitä. Fiskars tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa tarhan tapahtumien ja kunnostuksen osalta. Fiskars on mm. lahjoittanut työvälineita puiden hoitoa varten. Forestum Oy:n asiantuntija opastaa kotipihan kasvinsuojelussa. Tarjolla on myös tietoa FinE omena-lajikkeista uusia puita pihaansa suunnittelevalle.

Tapahtumassa voi tutustua myös Helsingin kaupungin rakennusviraston puistokummi-toimintaan.
Suoja-Pirtti ry pitää tapahtumassa kahvilaa klo 13-15.

Tapahtuman järjestävät Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Gardenia-Helsinki Oy,

Lisätietoja:
kotipuutarhaneuvoja Eija Keski-Korpela, Gardenia-Helsinki Oy, 045 6345 825

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 20.3.–4.4. kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.
 

Pääsiäiskoristelu on valmiina katseltavaksi lauantaina 23.3.2013 alkaen.

Talvipuutarhan aukioloajat pääsiäisen aikaan:

Ma 25.3. klo 12.00–15.00
ti 26.3. klo 9.00–15.00
ke–to 27.–28.3. klo 12.00–15.00

Pitkäperjantaina 29.3. avoinna klo 12.00–16.00, la–ma 30.3–1.4. klo 12.00–18.00

Ohjelma:

Nukketeatteri SYTKYT esiintyy lankalauantaina 30.3. sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä 31.3 ja 1.4. klo 13.00 ja 15.00.

Normaalit aukioloajat:
maanantaisin suljettu
ti klo 9.00–15.00
ke–pe klo 12.00–15.00
la–su klo 12.00–16.00

Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille pääsee parhaiten raitiovaunulla 8.

Vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Talvipuutarhan hoitaja, puh. 09 310 39985
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Maatullinpuisto on kovassa käytössä päässyt virttymään huonoon kuntoon. Tähän asiantilaan tulee roima parannus kun tulevassa peruskorjauksessa puiston kalusteita, käytäviä, pintoja ja kasvillisuutta uusitaan.

Remonttia varten laadittu puistosuunnitelma koskee puiston Maatullinkujan ja Ajurinpolun sekä Kimnaasipolun välistä aluetta. Puiston laidalla on palvelutalo, seurakuntakoti sekä asuinkerrostaloja.  

Puiston pääkulkureitti on hahmottumaton ja puistoa halkoo useita lyhyempiä käytäväyhteyksiä. Käytävän varren korkeat pensaat sulkevat näkymiä. Seurakuntatalon läheinen kivituhkakenttä on ruohottunut. Oleskelualueen puurakenteet ovat huonokuntoisia ja kookkaat, ränsistyneet pensasistutukset luovat tukkoisen vaikutelman.

Asuinkerrostalotonttien reunoilla puistoa rajaavat koivu- ja vaahterarivistöt. Puusto on pääosin hyväkuntoista.

Suunnitelman tavoitteena on puiston toimintojen ja tilojen selkeyttäminen sekä tason kohottaminen. Myös puiston valaistus uusitaan.

Kivituhkapintaisen pääkäytävän linjausta parannetaan ja käytävä rajataan nurmialueesta nupukivireunuksella. Puiston keskelle lisätään muutamia havupuita ja matalia pensasistutuksia. Puiston länsiosaan tulee myös kirsikkapuita.

Kivituhkakenttä nurmetetaan ja näkymiä avataan käytävien reunoilla. Nurmialueille muotoillaan matalia kumpareita ja paikalle istutetaan tilan rajaajiksi matalia pensasryhmiä ja puita.

Istutusalueet korotetaan ympäristöstään sekä rajataan graniittimuurilla ja reunakivillä. Puistoon tulee lisää istuimia. Erityisesti seniorien käyttöön suunniteltuja penkkejä sijoitetaan palvelutalon läheisyyteen.

Työt alkavat keväällä 2013 ja urakoitsijana on kaupungin oma tuottaja Stara.

Verkkotiedotteessamme on puistosuunnitelmakuva sekä havainnekuva. www.hkr.hel.fi/Ajanohtaista.

Puistosuunnitelmakuva (pdf 850 kt) >>
Havainnekuva puistosta (pdf 2,3 Mt) >>
Kuvat on nähtävissä myös Tapulin kirjastossa sen aukioloaikoina.

Lisätietoja:
projektinjohtaja Pentti Peurasuo, rakennusvirasto, 09 310 38548
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Herttoniemessä, Siilitien metroaseman läheisyydessä alkaa maaliskuun aikana kadun peruskorjaustyö, jossa tehdään vesihuoltotöitä ja muutetaan Siilitien liikennejärjestelyjä. Tämän lisäksi metroaseman liityntäpysäköintialuetta laajennetaan.

Työt aloitetaan Siilitien ja Muuntajankadun vesiputkiston uusimisella välillä Väinö Valveen puisto – Mekaanikonkatu. Katuremonttia tehdään Siilitiellä välillä Väinö Valveen puisto–Muuntajankatu.

Siilitien peruskorjaus parantaa katuosuuden liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Metroaseman läheisyyteen saadaan lisää kaivattuja liityntäpysäköintipaikkoja.

Itäväylän ramppien liittymät rakennetaan pisaratyyppiseksi kiertoliittymäpariksi. Se lisää turvallisuutta sekä helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylitystä.

Siilitien pohjoisreunaan rakennetaan kaksi metriä leveät jalkakäytävä ja pyörätie sekä pysäköintipaikat 12 henkilöautolle. Kadun eteläreunaan rakennetaan kolme metriä leveä kuorma-autojen pysäköintikaista sekä säilytetään 3,3 metriä leveä jalkakäytävä.

Metron liityntäpysäköintialueelle rakennetaan 54 autopaikkaa, joista kolme on merkitty invapysäköintiin ja kaksi varataan sähköautojen latauspistettä varten. Metroasema sai peruskorjauksen yhteydessä 80 pyöräpaikkaa. Lisäksi Siilitien metroasemaa vastapäätä olevalle liityntäpysäköintialueelle tulee 40 pyöräpaikkaa.

Liityntäpysäköintialueen ja Väinö Valveen puiston väliin rakennetaan noin 38 metriä pitkä betoninen tukimuuri, jotta puistossa oleva suojeltava museotie voidaan säilyttää.

Muurin läheisyydestä joudutaan poistamaan puita. Samoin portaat pysäköintialueelta Väinö Valveen puistoon poistetaan.

Urakoitsijana on kaupungin oma tuottaja Stara. Työt valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.

Rakennustyö tulee haittaamaan alueella liikkumista ja sen aikana joudutaan tekemään tilapäisiä liikennejärjestelyjä.

Tutustu peruskorjauksen suunnitelmakuvaan (pdf 460 kt) >>.

Lisätietoja:
Rakentaminen: Vastaava työnjohtaja Veli-Pekka Ahonen, Stara, puh. 050 560 9145
Suunnittelu: projektipäällikkö Hille Koskinen, rakennusvirasto, 09 310 38544
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Lehtisaaren Hiidenkiukaanpuistosta (Lehdesniityntie/ Tykistökapteenintie) poistetaan lahottajakääpien vaivaamia Terijoensalavia 10 kpl. Puut ovat tulleet biologisen ikänsä loppusuoralle, eikä niitä voida hoitoleikkauksilla enää pitää ympäristölle turvallisessa kunnossa. Viime syksynä yksi puista kaatui ja tapahtuman seurauksena pidetty kuntokartoitus johti poistamispäätökseen. Työn tekee Staran luonnonhoitoyksikkö viikolla 13.

Lisätietoja:
puistovastaava Pekka Engblom, rakennusvirasto
puh. 09 310 38525
etunimi.sukunimi@hel.fi

PS.Terijoensalava (Salix fragilis 'Bullata') on salavan lajike, jota käytetään Suomessa laajalti koristekasvina. Sen arvellaan olevan kotoisin Karjalankannakselta, toisten lähteiden mukaan kuitenkin Kaukasiasta.
Terijoensalava kasvaa 3–10 metriä korkeaksi ja suunnilleen yhtä leveäksi. Se kasvaa puumaisenakin pallomaiseksi, mutta sitä voi kasvattaa pensaana, jolloin sitä pitää leikata usein. Lehdet ovat 6–15 cm pitkiä ja kapeansuikeita. Terijoensalava viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisessa kasvupaikassa ja kukkii toukokuussa. (Lähde: Wikipedia)

Keskuskadun rakentaminen välillä Aleksanterinkatu–Kaivokatu alkaa heti pääsiäisen jälkeen ja kestää vuoden 2013 loppuun asti. Katu rakennetaan kävelykaduksi.

Kadulla uusitaan kunnallistekniikkaa ja rakennekerroksia.  Kadulle rakennetaan sulanapitojärjestelmä, joka helpottaa talvihoitoa ja parantaa jalankulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Se vähentää myös loskaisuutta ja liiketilojen siivoustarvetta.

Keskuskatu päällystetään luonnonkivellä. Vaihtelevan väriset ja kokoiset graniittilaatat muodostavat tähtimäisen mosaiikkikuvion (ns. Penrose-kuvion), joka kattaa lähes koko katualueen. Talojen reunustoille kivetään parin metrin levyiset, neutraalimmat vyöhykkeet.

Tuleva kävelykatu suljetaan ajoneuvoliikenteeltä työn alkaessa. Ainoastaan työmaan huoltoliikenne sallitaan. Ilmarisen pysäköintihalliin ja sieltä pois ajetaan Kaivokadun puoleisesta ajorampista ja Aleksanterinkadun puoleinen ajoramppi poistetaan käytöstä.

Jalankulkuyhteydet Keskuskadun liikkeisiin, kiinteistöihin ja työmaan läpi pysyvät käytössä koko urakan ajan.

Autot pidetään poissa Keskuskadulta kaikkien poikkikatujen risteyksiin asennettavilla metallitolpilla. Kiinteistöjen huoltoliikenne hoidetaan kävelykadun valmistuttua pääasiassa keskustan huoltotunnelin kautta.

Keskuskatu sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, jossa se yhdistää Kaivokadun ja Pohjoisesplanadin. Katu on alun perin rakennettu 1920-luvulla.

Katuremontissa uusitaan myös valaistus.

Keskuskadun uudistustöiden veroton hinta on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Työstä vastaa Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja sen urakoi Lemminkäinen Infra Oy.

Suunnitelmakuva (jpg 3,2 Mt) >>

Lisätiedot:
vastaava mestari Jaana Pörrö, Lemminkäinen Infra Oy, puh. 0400 903161
projektipäällikkö Jouni Tenhunen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38953

Tapaninkylän Olkilyhteentien varrelta poistetaan kymmenen lahoa koivua 2.4.2013 alkavalla viikolla. Puissa on lahovaurioita, kuivia oksia ja onkaloita. Niistä on ajan saatossa pudonnut useita oksia kadulle.
Puiden poistaminen on tarkoituksenmukaista tehdä kevättalvella, jolloin lumi ja routa suojaavat maanpintaa.
Poistotyön toteuttaa RTA-yhtiöt.

Lisätietoja:
Riitta Partanen, rakennusvirasto, puh. 050 559 2145
Johanna Häkkinen, RTA-yhtiöt, puh. 050 456 8125

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 27.3.–11.4.2013 kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


HERTTONIEMI

Kevätsiivoustalkoot järjestetään jälleen koko Pääkaupunkiseudun voimin ja helsinkiläisten talkoot järjestetään jo 29. kerran. Helsingin kaupungin tukemissa talkoissa siivotaan vain yleisiä alueita, kuten metsiköitä, puistoja, tien pientareita, rantoja tms. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. 

Viime vuonna talkoisiin osallistui reilut 27 600 aktiivista kansalaista ja tapahtumia oli yli 200! Tämä vapaaehtoisten joukko on melkoinen ja sen työllä on suuri merkitys. Tule siis mukaan siivoamaan yhdessä lähiympäristö kesäkuntoon!

Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Asukkaat saavat käyttöönsä jätesäkkejä ja roskapihtejä. Helsingin kaupungin Staran henkilökunta noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen. Siirtolavoja tuodaan paikalle vain suuriin talkoisiin ja niiden tarvetta harkitaan tarkkaan.

Yhdelle siirtolavalle mahtuu noin 15 000 litraa roskaa. Yhteen roskasäkkiin mahtuu 75 litraa roskia eli täysiä roskasäkkejä mahtuu yhdelle lavalle noin 200. Ellei ole varmuutta kertyvän roskan määrästä, ei lavaa kannata pyytää paikalle vaan roskat kerätään yhteen ennalta sovittuun paikkaan, josta ne noudetaan pois.

Ei yksityisiä jätteitä!

Siirtolavat myös houkuttelevat ulkopuolisia tuomaan lavoille asiaan kuulumatonta jätettä. Verovaroin kustannetut talkoot eivät ole yksityisen jätteen pois kuljetusta varten.

Jos talkoolaiset haluavat haravoida, sopikaa siitä alueenne talkooyhdyshenkilön kanssa. Työskennellessä tulee muistaa, että roskien seasta voi löytyä vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia teräviä esineitä, kuten lasinsirpaleita ja käytettyjä huumeneuloja. Terävät esineet kannattaa pakata pelti- tai muovipurkkiin ennen säkittämistä.

Hiekkaa ei saa laittaa säkkeihin! Mikäli jollain alueella on runsaasti hiekoitussepeliä, sen keräämisestä tulee sopia erikseen alueen talkooyhdyshenkilön kanssa.

Mahdollinen talkooalueelta löytyvä metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromu (esim. TV, tietokone, stereot), ongelmajäte (esim. akut, öljykanisterit), autonrenkaat ja puujäte (esim. laudat, puiset huonekalut) on muistettava lajitella erikseen. Renkaita ym. isokokoisia romuja ei tarvitse säkittää.

Ilmoittautuminen
Talkoisiin ilmoittaudutaan 2.4.–3.5. rakennusviraston asiakaspalveluun arkisin ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 9–15, puh. 09 310 39000.
Asiakaspalvelusta saa yhteystiedot Staran talkooyhdyshenkilölle, joka huolehtii säkit ja roskapihdit paikalle sekä roskien noutamisen pois. Talkooaika on 15.4.–24.5.2013

Lisätietoja:
Vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen, puh 09 310 39652,
sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Vallilanlaaksoon suunnitellut hulevesialtaat ja niihin liittyvä puistosuunnitelma menivät alkuvuodesta aikalisälle, kun kaupunginhallitus otti asian käsittelyynsä ja kehotti rakennusvirastoa aloittamaan suunnittelun uudelleen reippaammalla asukasyhteistyöllä. Rakennusviraston 19. maaliskuuta asukkaille järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin nykyisen puistosuunnitelman hyviä ja huonoja puolia.

Istunnossa käsiteltiin hulevesirakentamisen yhteydessä viheralueen turvallisuutta, vapaa-ajan toimintoja, liikenneyhteyksiä sekä kasvillisuuden kehittämistä.

Karttapohjille kootut ideat ja ehdotukset menevät hankkeen suunnittelutiimin käsittelyyn. Huhtikuun puolivälin jälkeen rakennusvirasto esittelee uuden, asukaspalautteen pohjalta tehdyn suunnitelman, johon toivotaan palautetta kyselyn avulla. Huhti-toukokuussa hankkeen ohjausryhmä päättää puistosuunnittelun kohtalosta, eli siitä eteneekö suunnitelma toteutukseen, missä laajuudessa ja millä aikataululla.

Päällimmäisenä huolena asukkailla on ollut suunniteltujen hulevesien viivytysaltaiden suuri koko ja kenties turvattomuus lapsille. Arvostelevia kommentteja on tullut myös siitä, että monen neliökilometrin alueelta kootut vesimassat aiotaan käsitellä Vallilanlaakson puistossa.

Myös hulevesien likaisuus, puiston hupeneva kasvillisuus, kova liikennemelu Mäkelänkadulta sekä uhka erilaisten vapaa-ajan toimintojen rajoittamisesta on askarruttanut asukkaiden mieliä.

Kumpula-seura on ehdottanut hulevesien käsittelemistä niiden syntysijoilla siten, että Vallilanlaaksoon virtaavan Kumpulanpuron vesi olisi hyvälaatuista ja virtaama tasainen. Lisäksi seura haluaa säilyttää Vallilanlaakson nykyiset virkistysmahdollisuudet. Myös vuorovaikutteista suunnittelua ja asukkaille tiedottamista pidetään seurassa tärkeinä. Paikallisten asukkaiden mielestä heidän kuulemisensa puiston suunnittelussa oli ollut puutteellista.

Asukasillassa viranomaisten ja asukkaiden näkökannat olivat monilta osin liki toisiaan. Yhtä mieltä oltiin mm. siitä, että puiston suurella nurmikolla on käyttöä oleskelu- ja auringonottoalueena, vapaana pelinurmena, frisbeekenttänä, leijanurmena sekä koiran ulkoilutukseen. Asukkaiden toiveissa oli runsaasti lisää puustoa, pensaita ja muutakin kasvillisuutta. Kevyen liikenteen reittien turvallisuutta ja meluvallia liikenteen suuntaan toivottiin myös.

Rakennusviraston konsulttina puistosuunnitelma laadinnassa on ympäristösuunnittelun konsulttiyhtiö Sito Oy. 

– Kaikki palaute on tärkeää saada ennen ohjausryhmän kokoontumista, jotta se voidaan huomioida ja tarpeelliset muutokset vielä toteuttaa, sanoo konsultti Sanna Luodemäki. Palautetta hankkeen suunnittelusta ja sen etenemisestä voi antaa: sanna.luodemaki@sito.fi.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Kari Harju, rakennusvirasto, puh. 09 310 64 382,
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteenotetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 Helsinki. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.

Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin.

Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelussa os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, 60 vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Luettelo on nähtävillä myös tällä verkkosivulla.

Kanikannan rajoittaminen rakennusviraston hallinnoimilla julkisilla viheralueilla sujui 31. maaliskuuta päättyneellä metsästyskaudella odotetusti. Kaneja pyydystettiin 1.9.2012–31.3.2013 verkoilla ja loukuilla, hillerin avulla sekä metsästysjousilla. Puistoalueilta saatiin saaliiksi noin 700 kania. Eniten kaneja tavattiin Pasilan, Haagan, Pitäjänmäen, Kallion, Oulunkylän, Ruskeasuon, Toukolan ja Vallilan puistoista.

Helsingin kaupungin viheralueiden kanimäärää on saatu pienennettyä merkittävästi muutamassa vuodessa. Pitkäjänteisellä kannan rajoittamisella on pystytty estämään puistoalueiden kanikannan kasvu sekä pitämään talviaikainen kanikanta pienenä. Näin on pääosa potentiaalisista kanien aiheuttamista syöntivahingoista on jäänyt syntymättä.

Pienentyneen kanikannan kurissa pitäminen vaatii jatkossa vähemmän resursseja ja niinpä kanikannan seurantaan ja kannan rajoittamiseen varattua rahamäärää on pystytty asteittain pienentämään. Vuodelle 2013 on toimintaan varattu 186 000 euroa.

Arvokkaimpien ja herkimpien puistoalueiden kasvillisuutta on suojattu jo usean vuoden ajan metallisilla kaniverkoilla, mikä on osaltaan ehkäissyt kanivahinkojen syntymistä. Kaniverkot kuuluvat rakennettavien uusien puistojen perusvarustukseen kanien esiintymisalueella.

Lisätietoja:
Metsävastaava Vesa Koskikallio, rakennusvirasto, puh. 09 310 38452
Projektipäällikkö Antti Rautiainen, Stara, puh. 09 310 22004

Kanifaktaa:

Villikani (Oryctolagus cuniculus) on laumaeläin ja kuuluu jäniseläinten lahkoon. Se on kasvinsyöjä, joka syö luonnossa kesällä heinää, versoja ja oraita, talvella versojen päitä, havupuiden silmuja ja puun kuorta.
Villikani on noin 40–45 sentin pituinen ja lyhytkorvainen. Se painaa 1,2–2,0 kiloa. Villikanit ovat ruskeanharmaita ja hännän alapuoli on vaalea. Kanit rakentavat koloverkostoja. Ne saavat 2–8 poikasta kerrallaan.
Helsingin urbaani villikani on kaupunkiluontoon päästetyn tai karanneen kesykanin suora perillinen. Villikaneja on havaittu runsaasti keskustan ja kantakaupungin puistoissa ja puutarhoissa. Havaintoja on Kaivopuistosta aina Haltialaan asti. Lännessä havaintoja on Helsingin ja Espoon raja-alueelta. Itään levittäytyminen on ollut hillitympää, mutta yksittäisistä villikaneista on havaintoja mm. Viikistä ja Marjaniemestä. Myös Malmin ja Hietaniemen hautausmaat kärsivät niistä.
Helsingin villikanit ovat selvinneet luonnossa lähinnä Helsingin aiempien vähälumisten ja lämpimien talvien sekä luonnollisten vihollisten puuttumisen takia.

Kuva: Päivi Leikas

Tuoreen tutkimuksen mukaan puolet kevään katupölystä on peräisin tien päällysteestä. Päällysteiden kulumatuotteet kertyvät tienpinnoille pitkin talvea pääosin nastarenkaiden tuottamina. Aiemmin on oletettu, että suurin osa katupölystä johtuu talvihiekoituksesta. Katupölytutkimus on osa Helsingin kaupungin rakennusviraston koordinoimaa kaksivuotista NASTA-tutkimusohjelmaa. Lue lisää

NASTA-tutkimusohjelman loppuraportti julkistetaan 16. huhtikuuta Helsingissä. Lue lisää

Katujen kevätpesu

Katupölyn torjumiseksi myös kerätään talven hiekoitussepelit kaupungin kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. Katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säistä. Katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun lumi ja jää ovat sulaneet pois katujen reunoilta. Aikataulut julkaistaan etukäteen netissä, ja niistä saa halutessaan tietoa myös tekstiviestillä. Lue lisää

Rakennusvirasto on aloittanut jokakeväisen hiekoitussepelin siivouksen. Katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun lumi ja jää ovat sulaneet pois katujen reunoilta.

Työt alkavat keskusta-alueella jalankulun ja pyöräilyn väylistä. Varsinainen koko katuverkon järjestelmällinen puhdistaminen alkanee kuun puolivälissä.

Siivottavaa on noin 2500 kaistakilometriä, joten joka paikkaan ei ehditä ensimmäiseksi ja urakka jatkuu toukokuulle asti. 

Talvella 2012-2013 hiekoitusepeliä kului normaali määrä, eli noin 2500 kuormaa. Siivouksen jälkeen sepeli käytetään maarakennustöissä.

Katukohtaiset puhdistusaikataulut julkaistaan netissä. Lisäksi aikataulut voi tilata tekstiviestipalveluna. Katujen puhdistus nopeutuu, kun autonomistajat siirtävät ajokkinsa pois puhdistuksen alta. Palvelusta toivotaan apua myös allergikoille.

Tekstiviestien ja verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Jos auto on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Siirtomaksu on vähintään 85 euroa.

Kantakaupungin jalkakäytävät kiinteistöjen vastuulla

Jalkakäytävien puhdistaminen on kantakaupungissa kiinteistöjen vastuulla, esikaupunkialueilla ja Etu-Töölössä kaupunki huolehtii niistäkin. Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan – mutta ei raitiovaunukiskoille –, josta kaupunki siivoaa sen pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Siivotulle ajoradalle ei hiekkaa pidä enää lakaista.

Katupölyä vastaan kamppaillaan monin keinoin

Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään vain pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Pölyä myös sidotaan laimealla suolaliuoksella.

Lisätiedot:

• Puhdistusaikataulut netissä
• Tekstiviestipalvelu
  

Huom: Aikataulut eivät sisällä jokaista kaupungin katua, vaan vain ne, joista autot pitää siirtää pois puhdistuksen aikana.
 

toimistopäällikkö Pekka Isoniemi, puh. 09 310 38414
ylläpitoinsinööri Tarja Myller, puh. 09 310 38538

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ympäristökeskus, liikuntavirasto, pelastuslaitos ja Korkeasaaren eläintarha tiedottavat:

Lokit ovat palanneet tai palaamassa pesimäpaikoilleen: pääosin saariston lintuluodoille, mutta suurin joukoin myös kaupungin katoille. Harmaalokit ovat jo pesimäpiireillään, ja kalalokkien saapuminen alkanut.

Lokkien pesintä aiheuttaa joskus ihmisille haittaa. Lintujen ulosteet tahrivat rakennuksia ja autoja. Kesällä emolintujen poikaspuolustus aiheuttaa uhkaavan tuntuisia tilanteita.

Jos lokit ovat aiheuttaneet taloyhtiössä ongelmia aikaisempina kesinä, niiden pesintää voi yrittää estää ennakolta. Katolle voi asentaa metalliverkkoa tai muita estäviä rakenteita, jotka eivät vahingoita lintuja. Myös katolla liikkuminen ennen pesintää saattaa karkottaa lokkeja rauhallisimmille pesäpaikoille.

Helsingin kaupungin alueella tavataan useita lokkilajeja, joista neljä pesii katoilla. Harmaalokki on harmaaselkäinen ja varista suurempi. Sillä on järeä nokka, jossa on pesimäaikaan punainen täplä. Kalalokki on myös harmaaselkäinen, mutta harmaalokkia sirompi, hieman varista pienempi. Sen nokka on hennompi ja siitä puuttuu punainen täplä.

Selkälokki on mustaselkäinen. Selkälokki on uhanalainen laji, jonka pesintä onnistuu keskimääräistä paremmin Helsingin saaristossa, ja myös kattopesinnöillä on merkitystä kannan suojelussa. Selkälokki on BirdLifen vuoden 2013 lintu. Harvalukuinen merilokki on myös mustaselkäinen, mutta selkälokkia huomattavasti suurempi ja rotevampi lintu.

Kalalokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Kaikki linnut, myös niiden munat ja poikaset, ovat rauhoitettuja eteläisessä Suomessa pesimäaikaan 10.3.–31.7. Silloin pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty luonnonsuojelu- ja metsästyslainsäädännön perusteella. Kattojen korjaus- tai kunnossapitotöitä ei katsota tahalliseksi häiritsemiseksi, jos niitä ei pystytä ajoittamaan pesimäajan ulkopuolelle.

Erityisen hankalissa tapauksissa voi lintujen karkottamiseksi hakea poikkeuslupaa. Pääkaupunkiseudulla rauhoitettuja lintuja koskevat luvat käsitellään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (vaihde 020 636 0070). Rauhoittamattomia lintuja, kuten harmaalokki tai merilokki, koskevat luvat anotaan Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta, puh. 09 350 7230.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, asiakaspalvelu, puh. 09 310 39000
ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, puh. 09 310 28945