Yleisten töiden lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2013 JCDecaux Finland Oy:n oikaisuvaatimusta, joka koskee ulkomainoslaitekarttoja ja ulkomainoslaitepaikkojen vuokrasopimuksen sovintosopimusta Clear Channelin kanssa. Lautakunta  hylkäsi oikaisuvaatimuksen yksimielisesti.

Taustaa

Clear Channel voitti kilpailutuksen Helsingin kaupungin ulkomainospaikoista vuonna 2008. Tuolloin sopimus tehtiin kiinteistöviraston kanssa. Myöhemmin asia siirtyi Helsingin kaupungin rakennusviraston hoidettavaksi.

Clear Channel oli sopinut alun perin 1900 ulkomainospaikan rakentamisesta kaupungin kanssa.
Sittemmin  Clear Channel ja Helsingin kaupunki tekivät sovintosopimuksen, jossa mainospaikkojen määrää vähennettiin, koska kaupungin etukäteen kaavailemat paikat ulkomainoksille eivät olleet sopivia liikenneturvallisuuden kannalta tai kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. 

Sovintosopimuksen Clear Channel teki Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa, jossa on tehty paljon töitä asian ratkaisemiseksi.

Parempi laiha sopu kuin lihava riita, totesi sopuratkaisua tukenut lautakunta asian käsittelyn yhteydessä jo asian aiemman käsittelyn yhteydessä syksyllä 2012.

Lue lisää esityslistasta
 

Lisätiedot: 

osastopäällikkö Pekka Henttonen, puh.09 310 38479

Rakennus- tai saneeraustyömailla, joilla kaivetaan maata, louhitaan tai porataan kiviainesta tai kunnostetaan rakennusten julkisivuja tai muita ulkopintoja, syntyy usein runsaastikin poisjohdettavaa vettä. Työmaavesi saattaa ajoittain vastata laadultaan jätevettä. Sellaisenaan viemäreihin, ojiin, puistoihin, kaduille tai muualle ympäristöön johdettavat vedet voivat aiheuttaa huomattavia haittoja ympäristölle ja rakenteille.

Haittojen ennalta ehkäisemiseksi työmaavesien mahdollinen käsittely ja poisjohtaminen tulee suunnitella osana muuta rakentamisen suunnittelua hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vesien johtaminen edellyttää lisäksi erilaisia lupia ja sopimuksia viranomaisilta, maanomistajilta ja vesien vastaanottajilta.   
 
Työmaavesien hallinnassa ilmenneiden puutteiden ja epäselvyyksien korjaamiseksi Helsingin kaupungin rakentamista ja vesiensuojelua valvovat (rakennusvalvontavirasto ja ympäristökeskus), yleisiä alueita hallinnoivat (rakennusvirasto) ja vesiä vastaanottavat (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) toimijat ovat yhteistyössä laatineet ohjeen työmaavesien käsittelylle.

Ohjeessa kerrotaan, miten erilaisilla työmailla syntyvien vesien poistamisessa tulee menetellä, jotta vesistä ja niiden sisältämistä haitta-aineista tai ominaisuuksista ei aiheudu haittaa vesistöille tai muulle ympäristölle ja rakenteille. Ohjeeseen on lisäksi koottu Helsingissä vesien johtamisen edellyttämät luvat ja sopimukset sekä lisätietoja antavat tahot yhteystietoineen.

• Helsingin kaupungin työmaavesiohje
• Urakoitsijan muistilista
• Taulukko lupaviranomaisista
  

Lisätiedot:

Ympäristötarkastaja Miira Riipinen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, puh. 09 310 32020
Alueidenvalvontapäällikkö Petri Ojala, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puh. 09 310 383 83

Vallilanlaakson puistossa aloitettiin suunnitelman mukainen hulevesirakenteiden teko syksyllä 2012. Valmisteleviin töihin kuului mm. pilaantuneiden maiden poistaminen. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin 14.1.2013 palauttaa Vallilanlaakson puistosuunnitelman ja hulevesisuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että muutos suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja järjestöjen kanssa.

Suunnittelua on jatkettu kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ja tavoitteena on saada ehdotus puistosuunnitelmaksi yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2013 loppuun mennessä.

Rakennusvirasto aloittaa toukokuussa 2013 Vallilanlaakson pohjoisosan nurmialueiden tasauksen ja kulkuväylien kunnostuksen sekä alueen siistimisen. Tarkoituksena on saada nurmet vapaa-ajankäyttöön kesäksi. Alueen itäosa Mäkelänrinteen kohdalla rajataan työmaa-alueeksi.

Työt alkavat viikolla 21.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Kari Harju, rakennusvirasto, puh. 09 310 64 382,
sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi

Näin toivottaa Helsingin kaupunki. Piknik-jätteeseen on jälleen varustauduttu massiivisesti. Kiinteiden puistoroskisten lisäksi keskustan ja Kaivopuiston alueelle levitetään 75 kappaletta 3,5 kuution tapahtumaroskiksia, 15 avolavaa, 240 litran astioita, kolme kuohuviinipullojen keräyslavaa sekä peltitynnyreitä kytevälle grillijätteelle. Näiden kaikkien yhteenlaskettu vetoisuus on reilut 600 000 litraa. Juhlijoiden on siis helppo osoittaa rakkautensa Helsingille ja laittaa roskat niille varattuihin astioihin.

Vessoja piisaa ja kuohuviinipullot vaihtuvat leffalippuihin

Käymälöitä on varattu 214, pisoaareja 24. Vessat tyhjennetään ja siivotaan vapun päivän aamuna. Rakennusvirastosta muistutetaan, että omien vessojen vuokraaminen ja niiden sijoittaminen kaupungin maalle on luvanvaraista toimintaa, eikä sellaisille lupia myönnetä.

Kuohuviinipulloja kerätään edelleen yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Näin on tehty jo pian kymmenen vuoden ajan. Kaivopuistossa on edellisten vuosien tapaan kaksi pullonkeruupistettä, yksi Ison Puistotien keskivaiheilla ja toinen Kaivopuiston leikkikentällä.  Kun palauttaa pisteeseen 20 kuohuviinipulloa, saa leffalipun.

Muut pullot ja tölkit päätyvät onneksi pullonkerääjien kasseihin. Suosittu tempaus on erityisesti pikkupoikien mieleen. Ahkerimmat ansaitsevat itselleen koko vuoden leffaliput. Lippuja on jaossa 1500. Tempaus on suurena apuna vapun jälkien siivouksessa.  Kuohuviinipullot päätyvät Palautuspakkaus Oy: n eli Palpan kautta lasivillan raaka-aineeksi.

Siivouspartiot ja pullojen kerääjät

Vapun aattona kaupungilla partioi 15 työntekijää varmistamassa, että stadi pysyy kuosissa. Vapun päivänä 32 kaupungin työntekijää ja 40 yhdistyksistä värvättyä työntekijää siivoaa paikkoja. Lisäksi pesuautot siivoavat katuja. Suuri pullonkerääjien armeija on tervetullut lisäapu. Vapun juhlijan onkin syytä muistaa, että pulloja ei saa rikkoa. Tyhjän lestin voi asetella nätisti roska-astian viereen pullonkerääjää odottamaan.

Brankkareitakin tarvitaan

Helsingin pelastuslaitos on varustautunut Kaivopuiston vapun päivään kuuden vapaapalokuntayksikön voimin. Kertakäyttögrillien hiilet ja muu kytevä jäte on laitettava niille varattuihin peltitynnyreihin, ei roskakontteihin. Tulipalo suuren ihmismassan keskellä on erittäin vaarallinen ja palavasta jätteestä voi syntyä myrkyllisiä kaasuja.

Lisätietoja:
puistovastaava Pekka Engblom, rakennusvirasto, puh. 050 559 2159
piiripuutarhuri Sampo Sainio, Stara, puh. 050 555 2690
 

Sulavan lumen alta paljastuvat koirankakat puhuttavat jälleen. Helsinki antaa nyt taloyhtiöille ja pienkiinteistöjen omistajille mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristöönsä liittymällä koirankakkaroskis.fi -kampanjaan. Rakennusviraston asiakaspalvelusta saa noutaa ilmaiseksi tarroja, joilla voi merkitä roskiksensa. Omistaja antaa tarran avulla koiranulkoiluttajalle luvan pudottaa noukitut pökäleet kiinteistönsä sekajäteastiaan.

Nokialaisten koiranomistajien aloittama liike

– Pientaloalueilta puuttuvat tyystin roskakorit kakkapusseille. Kun koiransa tuotoksia kuljettaa kuumana kesäpäivänä viiden kilometrin lenkin ympäri katuja, leviävät kakat huonolla tuurilla kolhiutuneesta pussista kengille juuri kun pääsee takaisin kotikadulleen. Jos roskiksia olisi enemmän, useammat lemmikkiensä ulkoiluttajat keräisivät koiriensa läjät, kertovat kampanjan aloittaneet nokialaiset koiranomistajat Johanna Hulkko ja Jussi Kallioniemi.

Kampanjan tarkoituksena on paitsi siistiä yleisiä alueita ja helpottaa koiranomistajien lenkkejä myös muistuttaa koiranomistajia siitä, että vastuullinen koiranomistaja viitsii kerätä kakat. Nyt myös koirattomat ihmiset voivat vaikuttaa siihen, että kakkoja jää yhä vähemmän kävelyreittien varrelle.

Oman roskiksen merkitseminen koirankakkaroskikseksi puhdistaa asuinalueen haisu- ja sotkutilannetta takuulla yleisöosastokirjoituksia paremmin. Yleisiin puistoroskiksiin tarroja ei tule liimata. Niihin saa muutenkin laittaa koirien jätöksiä.

Rakennusvirasto on tiedottanut omakotiyhdistyksille, että tarroja saa ilmaiseksi rakennusvirastosta ja kaksi yhdistystä on jo niitä pyytänytkin. Kerätkää kotikatunne varrelta suopea porukka ja tarroittakaa roskiksenne. Näin asuntokatunne pysyvät kakattomina ja asuinalueenne maine ympäristöstä välittävänä alueena kasvaa.

Taloyhtiön roskiksien tarroittamiseen tulee olla taloyhtiön lupa. Www.koirankakkaroskis.fi verkkosivuilla voi halutessaan lisätä oman roskiksensa kakkakartalle. Sen avulla koiranulkoilutusreitin voi suunnitella sen mukaan, missä roskiksia on.

Tarroja voi noutaa ilmaiseksi rakennusviraston asiakaspalvelusta, Pohjoinen Makasiinikatu 9, virka-aikana. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 39000.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410
vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen, puh. 040 719 0824
www.koirankakkaroskis.fi

Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteenotetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 Helsinki. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.

Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin.

Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelussa os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, 60 vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Luettelo on nähtävillä myös tällä verkkosivulla.

Lauttasaaressa peruskorjataan tänä kesänä kolme siltaa: Katajaharjuntien silta, Maamonlahdentien silta ja Telkänkujan silta.

Katajaharjuntien ja Maamonlahdentien sillat ylittävät Länsiväylän (kt 51). Telkkäkujan silta sijaitsee Länsiväylän pohjoispuolella. Se on samansuuntainen Länsiväylään nähden.

Silloilla korjaus rajoittaa jonkin verran liikennettä juhannuksen ja elokuun alun välisenä aikana. Länsiväylän kaistoja joudutaan ajoittain siirtämään ja nopeuksia alentamaan, mutta sen  liikennettä rajoittavia töitä tullaan  tekemään pääosin  yötyönä.

Telkänkujan silta palvelee pääosin kevyttä liikennettä, jota ei rajoiteta sillan korjaustöiden yhteydessä.

Työhön kuuluu siltojen vesieristeiden, reunaulokkeiden, liikuntasaumojen ja valaistuksen uusinta. Lisäksi siltojen kaiteet uusitaan ja korjataan betonipintojen eroosiovaurioita.

Työt alkavat tämän perjantaina 24.toukokuuta, ja ne päättyvät urakkaohjelman mukaisesti lokakuun alkuun mennessä. Pahoittelemme kaikkia liikenne- ja meluhaittoja, joita korjaustöistä aiheutuu.

Lisätiedot:

Työmaapäällikkö Antti Kokkonen, p. 050 575 5647, Lemminkäinen Infra Oy
Työnjohtaja Henna Patinen, p. 050 376 1277, Lemminkäinen Infra Oy
Projektinjohtaja Juhani Mäkinen, p. 09 310 38899, HKR- Rakennuttaja

Malminkartanon kupeeseen nousevan Honkasuon uuden asuntoalueen rakentamisen alle oli vaarana jäädä aiemmin ulkoilutien vartta komistanut pähkinäpensasesiintymä. Jo kevättalvella 2013 rakennusaluetta raivattaessa kaupungin metsäväki tuumaili pensaiden pelastamismahdollisuuksia, mutta asia jäi sillä erää siihen.

Keväällä maastokäynnin yhteydessä aiemmin hangen päältä katkotut pensaantyngät taas huomattiin, jonka jälkeen rakennusviraston metsäsuunnittelija Markus Holstein ja Staran vastaava luontomestari Matti Selänniemi päättivät vielä yrittää pensaiden juurakoiden siirtoa uuteen paikkaan, ennen kuin rakentajien kaivinkoneet ehtisivät antaa pensaille lopullisen kuoliniskun.

Tiistaina 21. toukokuuta pelastustöissä päästiin vauhtiin. Juurakot nostettiin maasta kuorma-auton kyytiin metsäkoneen kouralla ja siirrettiin Lauttasaaren Vaskiniemeen. Uusi koti pensaille löytyi rantalehdon kupeesta, viime vuonna luonnonhoitotöiden yhteydessä väljennetyn lehtimetsikön pohjalta.

Juurakoita istutettiin parisenkymmentä kappaletta kuuteen ryhmään, rantaan jatkuvan lehtopainanteen reunan yläpuolelle.  Metsätraktorin kouralla tehtiin ensin alustavat istutuslaikut ja juurakoiden istutus viimeisteltiin miesvoimin kuokalla ja lapiolla.

Kuin tilauksesta taivaalta tuli vielä sade, joka toivon mukaan riittävästi kastelee istutusaluetta. Lähivuosina jää nähtäväksi miten pensaiden käy ja elpyvätkö ne kasvuun uudessa kodissaan. Pähkinäpensaat sopisivat jatkossa hyvin maisemaan lehdon reunalle, Vaskiniementietä reunustavan perinneaidan taustalle.

Valokuvia pensaiden istutuspuuhista:

Kuva 1, Kuva 2, Kuva3

Lisätietoa pähkinäpensaasta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sivulla, täällä >>.

Lisätietoja:
Metsäsuunnittelija Markus Holstein, rakennusvirasto, puh. 09 310 64829
Vastaava luontomestari Matti Selänniemi, Stara puh. 0500 608 390
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Alkukesän kukinta on kiihkeimmillään. Omenapuut ja koristeomenapuut ovat juuri nyt kauneimmillaan. Jos et omista omenapuita eikä niitä kasva taloyhtiösi pihalla, niin ei hätää, kaikilla helsinkiläisillä on oma omenatarha Malminkartanossa.

Noin 400 hedelmäpuun aidattu koetarha siirtyi yliopistolta Helsingin kaupungille 1989. Tarhassa järjestetään sadonkorjuutapahtumia syksyllä ja nyt toista kertaa avataan portit omenankukkapiknikkiä varten. Suurten, yli 70-vuotiaiden puiden kukinta on lumoava.

Paikalle on tuotu piknikpöytiä ja penkkejä. WC sijaitsee tarhan vieressä olevan Rukkilan asumisyhteisön tiloissa.  Erillistä jätehuoltoa ei ole, vaan kukin vieköön piknik-jätteensä oman kodin roskikseen.

Kaikkien kaupunkilaisten oman hedelmätarhan portit ovat avoinna pe–su 31.5.–2.6. klo 8–22 Malminkartanossa, osoitteessa Kartanonkaari 29.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Elina Nummi, rakennusvirasto, puh. 050 388 1410
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Kalasataman rakentaminen ja Suvilahden monet tapahtumat vaikuttavat jalankulun ja pyöräilyn reitteihin kesäkauden aikana Kalasatamassa ja lähiympäristössä. Liikkuminen jalan tai pyörällä onnistuu kuitenkin alueella ja uusien asukkaiden yhteydet pyöräilyn pääreiteille ja metroasemalle ovat käytössä normaalisti. Kalasataman keskuksen rakentamisen vaativat kiertotiejärjestelyt eivät tule voimaan vielä kesän aikana.

Kesäkauden pääpyöräreitit:

• Itäväylän suuntainen jalankulku ja pyöräily on edelleen ohjattu kulkemaan ainoastaan Kulosaarensillan eteläreunaa.
• Reitti idästä keskustan suuntaan kulkee Kulosaarensillalta Suvilahden pohjoispuolelta Sörnäisten rantatielle.
• Reitit Pasilan suuntaan ja pohjoiseen on ohjattu Kulosaarensillalta alas Hermannin rantatielle metroaseman sisäänkäynnin editse.
• Reitti Hermannin rantatietä keskustan suuntaan kulkee Työpajankadun ja Panimokadun kautta Sörnäisten rantatielle.
• Muut reitit: Myös reitti Kalasataman metroasemalta keskustan suuntaan Suvilahden eteläpuolitse eli niin sanottu Parrukadun reitti on pääosin käytössä. Reittimuutoksiin on kuitenkin syytä varautua Suvilahden suurten tapahtumien aikaan.

Lue lisää Uutta Helsinkiä -sivustolta

Yleisten töiden lautakunta käsittelee tiistaina 4. kesäkuuta vuosien 2014-2021 terassilupia. Vanhat terassivuokrasopimukset menevät umpeen kuluvan vuoden lopussa. Uudet sopimukset tuovat mukanaan uuden hinnaston ja uudet vuokraehdot.

Helsingin kaupunki kannattaa terassitoimintaa, mutta haluaa samalla säilyttää arvokkaan kaupunkikuvan ja esteettömän kaupunkitilan.

Jos rakennusviraston ehdotus hyväksytään, pieniä terasseja voi perustaa korvauksetta. Pieni terassi ulottuu enintään 0,8 metrin etäisyydelle julkisivusta eikä siinä ole kiinteitä rakenteita.

Kaupunginhallituksen hyväksymä vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma 20.9.2010 edellyttää, että kaupunki korottaa terassialueiden vuokria. Nykyään Helsingin terassivuokrat ovat matalammat kuin monessa muussa Suomen suuressa kaupungissa.

Tämän vuoksi suurempien terassien vuokrat nousisivat siten, että kalleimmillaan aivan ydinkeskustassa asiakaspaikka (1m2) maksaisi 12 euroa/kk.

Uutta esityksessä on myös se, että lyhytaikaisesta terassin laajentamisesta ei perittäisi enää koko terassikauden korvausta nykyiseen tapaan, vaan minimikorvaus olisi vain kuukauden vuokra.

Toisaalta, jos terassirakenteet jäävät paikoilleen talveksi, tästä peritään jatkossa talvivuokraa, sillä rakenteet hankaloittavat katujen talvikunnossapitoa.

Uudet vuokrausehdot on laadittu yhteistyössä aluehallintoviraston, ympäristökeskuksen, rakennusvalvontaviraston, poliisin, tukkutorin ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Lisäksi on kuunneltu Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:tä, Helsingin seudun kauppakamaria ja ravintolayrittäjiä. Rakennusvirasto on myös selvittänyt Kööpenhaminan, Malmön ja Tukholman käytäntöjä terassiasioissa.

Tällä hetkellä rakennusviraston hallinnoimalla alueella on noin 500 terassia, joilla on noin 11 000 anniskelupaikkaa. Vuokratuloja terasseista kertyy kaupungille vuosittain noin 350 000 euroa.

Helsingissä yleisiä alueita hallinnoi pääsääntöisesti rakennusvirasto. Rakennusvirasto antaa terassisopimuksella oikeuden käyttää yleistä aluetta liikkeen aukioloaikana. Terassien yhteydessä viranomaisena toimiva ympäristökeskus vastaa elintarvikkeiden hygieniasta ja melusta. Melu rajaa terassien aukioloa asuinkiinteistöjen lähellä. Aluehallintovirasto myöntää anniskeluluvat ja poliisi vastaa järjestyksen pidosta.

Lisätiedot:

Yleisten töiden lautakunnan kokouksen 4.6.2013 esityslista liitteineen

osastopäällikkö Pekka Henttonen, puh. 09 310 38479
alueidenkäyttöpäällikkö Jussi Puutio, puh. 09 310 38656 (parhaiten tavoitettavissa 30.5. klo 16-17)
 

Asukkaat istuttavat jälleen yhteistuumin kesäkukat Kallion Karhupuistoon. Suosittu istutustapahtuma järjestetään seitsemännentoista kerran.  Reilun 300 neliömetrin alueelle istutetaan yli 3 500 kesäkukkaa. Asukkaiden talkoilla syntyy yksi Helsingin hienoimmista ja suurimmista kesäkukkaryhmistä.

Istutustalkoot pidetään tiistaina 11. kesäkuuta kello 15 alkaen, noin kolmen tunnin ajan. Istutuksessa apuna ja tukena ovat kaupungin omat, Staran puutarhurit. Kukkaryhmän on suunnitellut vihersuunnittelija Kirsti Oksanen.

Hanuristi Pentti Hellevaara vauhdittaa talkoita reippailla tahdeilla. Talkoissa vierailee Helsingin ratsupoliisit ja perinteiset talkookahvit multasormille tarjotaan Kallion kirjastossa. Puistossa on tapahtumateltta, jossa rakennusviraston kummitoiminta esittäytyy. Paikalla on Vapaaehtoistyön koordinaattori ja Staran puistokummiohjaaja.  Puistokummiksi voi liittyä rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9.

Lisätietoa 

Liisa palaa Karhupuistoon

Muutamia vuosia sitten Helsingissä jouduttiin luopumaan liisan eli ahkeraliisan käytöstä kaupungin kesäkukkaryhmissä kasvitaudin vuoksi. Nyt Karhupuistossa kokeillaan uutta ”aurinkoliisaa”, lajikenimi Sunpatiens, jonka pitäisi olla lehtihomeen kestävä. Se on ahkeraliisan ja sateenkaaripalsamin (quineanliisa) risteytys.

Karhupuiston kesäkukat ovat vanhaan tapaan tähtikuviona. Keskiympyrään istutetaan perinteisiä punaisia kannoja ja kevennykseksi violettia jättiverbenaa.  Tähden sakaroissa on edellisten lisäksi vielä matalampaa valkokukkaista punakosmosta. Sakaroita rajaa tummalehtisten iresinejen kanssa punakukkainen koristetupakka.

Lopulle alueelle istutetaan keskenään sekaisin tumman sinikukkaista härmesalviaa, arabian sulkahirssi-heinää, oranssia ”aurinkoliisaa”, punaista tulisalviaa ja persiljaa.

Hämäräkulmista kaikkien puistoksi

Parikymmentä vuotta sitten Karhupuisto oli pelottava paikka. Nukkavieru puisto tuntui houkuttavan vain rähinöitsijöitä ja humalaisia kulkijoita. Olohuone-idean primus motorina toimi evp komisario Reijo Muuri.  Vuonna 1996 alkoi Karhupuiston uusi elämä, kun asukkaat, rakennusvirasto, poliisi, sosiaalivirasto, seurakunta ja moni muu taho yhdisti voimansa puiston kunnostamiseksi asukkaiden ideoiden pohjalta.  Alettiin järjestää istutustalkoita, joissa puisto pantiin paraatikuntoon asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä.

Karhupuiston kummiksi

Tärkein rooli on vapaaehtoisilla Karhupuiston kummeilla. He pitävät puistoa silmällä, hoitavat sen kukkia ja ilmoittavat järjestyshäiriöistä poliisille. Säännöllinen yhteistyö aluepoliisin kanssa ja kaupungin tuki ovat toiminnan onnistumisen edellytyksiä. Karhupuiston kummit hoitavat kukkia aina ensipakkasiin, arkisin ja lauantaisin kello 16 ja sunnuntaisin kello 13.

Katso kuva, josta selviää istutuskuvio ja sen kasvilajit.

Lisätietoja:
Vapaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen, rakennusvirasto, puh. 040 719 0824
Taloudenhoitaja Saara E. Tolonen, Kallio-Seura ry, puh. 050 584 6561
evp komisario Reijo Muuri puh. 040 559 83525
Vihersuunnittelija Kirsti Oksanen, Stara, puh. 050 559 2108

Mitä metsän harventaminen tarkoittaa? Entä pienpuuston hoito?

Vastaukset näihin ja moniin muihin asukkaiden esittämiin metsäisiin  kysymyksiin löytyy uudesta rakennusviraston metsien hoitoa koskevasta luonnonhoidon työohjeesta.

Metsiä koskeva Luonnonhoidon työohje tarkentaa Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymiä Luonnonhoidon linjauksen tavoitteita. Se on myös Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 (LUMO-ohjelma) mukainen. Työohjeessa kuvataan luonnonhoidon linjauksia tarkemmin metsien hoidon suunnitteluperiaatteita sekä hoidon toteutustapoja.

Metsien hoitoa ohjaava luonnonhoidon työohje on laadittu rakennusvirastossa. Kaupunginjohtajan asettama luonnonhoidon työryhmä, johon kuuluvat ympäristökeskus, liikuntavirasto, Stara, Helsingin yliopisto ja luontojärjestöt, ovat osallistuneet sen laadintaan.

Tutustu ohjeeseen

Lisätiedot

suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen, p. 09 310 38508

Rakennusviraston energia-asiantuntijat Katri Kuusinen ja Alexandre Zaitsev liikkuvat sähköautolla, kun autoa tarvitaan. Tyylikkäällä ja päästöttömällä autolla kelpaakin ajella.

He suuntaavat työkeikoillaan kaupungin toimitiloihin mm. mittaamaan energiankäyttöä, tarkistamaan talotekniikan toimivuutta ja kouluttamaan tilojen käyttäjiä. Muut osastolaiset ajavat sähköautolla mm. rakennuttamishankkeiden suunnittelu- ja työmaakokouksiin sekä työmaakäynneille – niihin mennään myös julkisilla.

Kaksi sähköautoa otettiin käyttöön HKR-Rakennuttajassa vuoden 2012 alussa. Pidempään on jo ajettu hybridiautolla, jossa on tavallisen polttomoottorin lisäksi sähkömoottori – tällainen ajoneuvo on pysäköinnintarkastajienkin käytössä.

Sähköauton etuja ovat päästöttömyys, meluttomuus ja moottorin korkea hyötysuhde. Kaupungin tavoitteena on lisätä vähäpäästöisten ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöä osana kaupungin päästövähennyksiä ja ilmansuojelutavoitteita.

Mikä on rakennusviraston mallinnustyökalu ”keittiölaitekirjasto”? Kuka sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen?

Rakennusvirasto on teettänyt käytännöllisen työkalun julkitilojen, erityisesti ammattikeittiöiden, kuten koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden keittiöiden suunnitteluun.  

”Keittiölaitekirjasto” koostuu mallinnetuista keittiökoneista ja elementeistä, jotka perustuvat yleiseen mitoitukseen, ei minkään yksittäisen valmistajan tarjoamaan.  

Keittiölaitekirjastoa käytetään niin, että arkkitehdin tietomallista tehdään virtuaalinen tilakuva, johon sijoitetaan laitteet ja niiden tyypit. Syntyy kolmiulotteinen malli, josta on helppo saada pohja- ja julkisivukuvat.

Tilakuva lähtee jatkosuunnitteluun IFC-tiedostona, joka on rakennusalan tietomallintamisen yhteinen standardi. Suunnittelijat voivat sijoittaa oikeille paikoilleen vesipisteet, viemärit, sähköt yms. 3D-mallinnuskuvasta on helppo tehdä teknisten asioiden ristiintarkastelu.

Kuvan symbolimerkit ovat ”älykkäitä”, eli niitä klikkaamalla saa runsaasti informaatiota, esim. ko. laitteen kilowattimäärän, koon, tyypin, materiaalin ja hinnan. Excel-muotoinen laiteluettelo tietoineen tulee oheistuotteena.

Kun mallintamisesta tulee rutiinia, se nopeuttaa ja tarkentaa suunnittelua olennaisesti ja antaa täsmällisempää tietoa käyttäjille sekä urakoitsijoille verrattuna aiempiin 2D-mallinnoksiin.

Vastaavanlaista työkalua ei vielä ollut saatavissa, joten rakennusvirasto otti sen teettäjänä edelläkävijän roolin. Työkalun on luonut ja omistaa Cad-Q, mutta sen käyttö- ja kehittämisoikeus on rakennusvirastolla. Tällä järjestelyllä kustannukset hankkeesta jäivät minimaalisiksi.  

- Toivomme, että keittiölaitekirjastostamme tulisi ammattikeittiöiden suunnittelijoiden yleinen työkalu laajemmassakin mittakaavassa,  ja ammattikunta saisi näin yhteisen ”kielen”, sanoo it-arkkitehti Mikko Soininvaara Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Helsingillä on yli 4 000 hehtaaria metsää, lisäksi kaupunki omistaa alueensa ulkopuolelta 7 000 hehtaaria maa-alueita.  Nämä luonnon alueet on tarkoitettu asukkaiden virkistyskäyttöön. Niitä kehitetään asukkaita kuunnellen, heitä varten.

- Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kokea näillä alueilla mitä monipuolisimpia luontoelämyksiä, Nuuksion erämaakokemuksista merenrantojen saaristohenkisyyteen, kertoo metsänhoitaja, luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen  Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Noin 11 000 hehtaariin mahtuu metsää, luonnonniittyjä, puroja, ranta-alueita, kaikkea sellaista, jota ei lueta rakennetuiksi puistoiksi.
  
Näillä monimuotoisilla kaupungin hoitamilla luonnonalueilla asukkaat voivat havainnoida rikasta eläimistöä ja kasvikuntaa, kerätä sieniä ja marjoja, samoilla, retkeillä ja vaikkapa telttailla Nuuksiossa.

Helsinkiläisen luontoyhteys on hoidettu hyvin. Kaupunki tulee edelleen tarjoamaan nämä edut asukkailleen hoitamalla luontoa, yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Kaupungin luontoalueita koskeva Luonnonhoidon linjaus -ohjelma on juuri valmistunut. Se on tehty yhteistyössä ympäristöjärjestöjen ja asukkaitten kanssa.  Ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuuden, asukkaiden tarpeiden lisäksi suojaten alueitten eläimistön, kasvien ja arvokkaitten luontotyyppien elinoloja.

Luontohenkisyys on helsinkiläisen etuoikeus.

Luonnonhoidon linjaukset
Metsät ja viheralueet
 

Kaupungin yli 500 terassia ja yli 11000 anniskelupaikkaa kutsuvat kesällä. Terassilupien hinnat muuttuvat ensi vuoden alussa. Rakennusvirasto haluaa edistää terassikulttuuria, siksi pienimmät terassit saa tulevaisuudessa pystyttää ilmaiseksi.

Ensi vuonna alle 80 senttimetrin päähän julkisivun seinästä ulottuvan, korkeintaan liiketilan julkisivun levyisen terassin lupa heltiää maksutta. Kiinteitä rakennelmia tällaisessa terassissa ei saa olla.

Tämä on kaupungin kädenojennus pienille ravintola-alan yrittäjille. Uudistuksen jälkeen yhä useammalla ravintolalla on mahdollisuus tehdä oma kesäterassi kapeallekin jalkakäytävälle.

Uutta on myös se, että voi anoa lyhytaikaisen terassiluvan, minimissään kuukauden, eikä tarvitse maksaa koko kauden vuokraa.

Suurempien vuokraan muutos

Ensi vuoden alusta alkaen suurempien terassien vuokrat kohoavat. Nykyinen edullinen vuokrataso on ollutkin voimassa jo kymmenen vuotta. Nykyään Helsingin terassivuokrat ovat matalammat kuin monessa muussa Suomen suuressa kaupungissa, puhumattakaan muiden pohjoismaiden pääkaupunkien vuokrista.

Nähdään terassilla, kapeammalla tai leveämmällä!

Jätkäsaaren ja Ruoholahden välinen Crusellin silta oli ensimmäinen silta Suomessa, jossa koko suunnittelu tehtiin tarkasti mallintamalla. Tästä oli merkittävästi etua rakentamisen kaikissa vaiheissa. Hyvin suunniteltu olikin puoliksi tehty.

Kaikki sillan piirustukset tehtiin mallintamalla, myös raudoitukset.  3D-mallinnuskuvasta oli helpompi havainnoida sillan eri rakenteet ja ymmärtää sen haasteellista geometriaa. Monia ongelmia suunnittelussa ja toteutuksessa työmaalla pystyttiin karsimaan mallinnuksen ansiosta.   

Mallinnukseen oli sisällytetty käytännössä kaikki tarvittava informaatio, rakenteisiin, materiaaleihin ja niiden ominaisuuksiin liittyen. Klikkaamalla pystyi näkemään esimerkiksi kannatusvaijerin tyypin, paksuuden, rakenteen ja kokeilla siihen muutoksia, nähden muutoksen vaikutuksen useisiin muuttujiin, vaikkapa lujuuteen jne.

Mallinnus oli suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käytössä keskeisenä apuvälineenä koko rakentamisajan, urakkakyselyvaiheesta alkaen.   Se toi tarkkuutta ja varmuutta projektiin.

Mallintamistyön haasteet tulivat myös esiin, ja mallinnustapaa kehitetään edelleen Crusellin siltatyöstä saatujen arvokkaiden kokemuksien turvin. 

- Tietomallinnuksen huikeita mahdollisuuksia tullaan lähivuosina hyödyntämään vielä paljon laajemminkin, visioi diplomi-insinööri, projektinjohtaja Ville Alajoki Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.

Keskuskadun jalankulkualustan mielenkiintoinen taiteellinen pintakiviladelma on ihastuttanut monia – ja tulee ihastuttamaan jatkossa entistä laajemmalla alueella.

Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi on ollut onnistunut projekti. Se on saanut erittäin myönteisen vastaanoton. Kävelykatu tulee jatkumaan pohjoiseen, Makkaratalon eli oikeammin City Centerin ja Ateneumin väliselle osuudelle. Tämä osuus onkin ollut jo kauan hahmoltaan hieman epämääräinen kadunpätkä johtuen pitkäaikaisista rakentamishankkeista.  Nyt on luvassa parempaa.

– Tulevaisuudessa katuosuus muuttuu kokonaan, kertoo kehityspäällikkö Reijo Järvinen.  City Centerin ”makkaran” pimentoihin tulee samalla useita mielenkiintoisia ravintoloita.

– Uuteenkin osuuteen toteutetaan samanlainen mielenkiintoinen pintakiviladelma kuin nykyisessä osassa on. Siihen on ladattuna melkoinen taiteellinen ambitio: ladelman toteutuksessa oli mukana suomalaisten lisäksi ulkomaalaisia kiviasiantuntijoita. Lopputulosta on tultu ihastelemaan kaukaakin.

Toistuvuusilluusio

Kivikuvio perustuu englantilaisen Roger Penrosen kehittämään matemaattiseen malliin. Kolmiosta ja kahdesta erilaisesta nelikulmiosta sekä niiden värivaihtoehdoista on saatu ääretön määrä erilaisia kuvioita.

Kävelijä katselee katukuvioita ja luulee niiden toistuvan tietyllä logiikalla. Ne eivät toistukaan, vaan kaikki kuviot ovat uniikkeja. Kuvioissa riittää ihmettelemistä hyväksi toviksi katukahvilassa istuskelevalle. Sitä on sanottu ”kvasikiteen kaksiulotteiseksi malliksi”.

Keskuskadun uusi viihtyisä ilmapiiri laajenee tämän vuoden kuluessa siis Kaivokadulle saakka. Kadulle istutetaan myös puita.  Alue tulee olemaan jalankulkijoiden hallussa, maanalaiseen pysäköintihalliin on pääsy autoilla vainKaivokadulta. Rakennusvirasto luo tälläkin tavalla uutta elävää ja inspiroivaa Helsinkiä jalankulkijoiden iloksi.

Katso video Keskuskadun rakentamisesta

Helsinki-päivän pikniktapahtuman vuoksi on Pohjoisesplanadi suljettu ajoneuvoliikenteeltä illalla 12.6.2013 välillä Unioninkatu-Mannerheimintie. Ajoyhteys Fabianinkadulta ja Kluuvikadulta Pohjoisesplanadille on myös suljettu. Sulku alkaa klo 16 jälkeen ja kestää keskiyöhön. Paikalla on liikenteenohjaajat ohjaamassa liikennettä.

Lisätiedot:

Tapahtumat, Nokelainen Susa p. 050 5933438,
Liikennejärjestelyt, Mika Honkasalo 0500 727209
Järjestyksenpito,  Grönfeldt Guy p. 050 395 4400