Helsingin kaupunki on saanut Euroopan komission Kaupunginjohtajien yleiskokoukselta tunnustuksen poikkeuksellisen tehokkaasti toimivasta yhdistetystä sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannosta. Palkitun kokonaisuuden on toteuttanut Helsingin Energia yhteistyökumppaniensa kanssa.

Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) kuuluu yli 4000 kaupunkia ja paikallisviranomaista, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin tavoitteen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Euroopan komissio perusti Kaupunginjohtajien yleiskokouksen vuonna 2008, ja se on tähän mennessä myöntänyt vain 14 parhaiden energiakäytäntöjen esimerkki -tunnustusta, jollaisen Helsinki nyt sai.

Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Suomi on johtava maa maailmassa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ja Suomessa on Euroopan laajin kaukolämpöverkosto ja maailman suurin lämpöpumppulaitos. Helsingissä on 1200 kilometriä maanalaisia kaukolämpöputkia, ja 93 prosenttia kaupungin rakennuskannasta on kytketty kaukolämpöön. 2000-luvun alussa Helsingin Energia käynnisti projektin, jossa tietokonekeskusten jäähdyttämisessä syntyvä lämpö otetaan talteen ja johdetaan kaukolämpöverkostoon. Menetelmän avulla on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä 60.000 tonnia vuoteen 2015 mennessä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen toteaa, että Helsinki ponnistelee energiankäytön tehokkuuden lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannossa 20 prosenttiin.

Parhaiden energiakäytäntöjen tunnustuksella Kaupunginjohtajien yleiskokous haluaa lisätä tietoisuutta kestävistä ja taloudellisista energiaratkaisuista, säästää energiaa ja torjua ilmaston lämpenemistä.
 

Milloin kotikatuni aurataan?

Lumiauraa joutuu välillä odottamaan, koska lumet aurataan ns. katujen hoitoluokituksen mukaan.

Hoitoluokitus tarkoittaa, että ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa vasta sitten. Uudelleen alkaneen lumisateen jälkeen palataan aina pääkaduille ja joukkoliikenteen käyttämille kaduille. Jos lunta sataa usein, asuntokatujen auraus viivästyy.

Minne pysäköin, kun kadut ovat täynnä lunta tai pysäköintikieltoja?

On väärinkäsitys, että asukaspysäköintitunnus takaisi aina vapaan paikan kotitalon läheltä. Niin ei ole edes kesällä, ja lumiaikaan pysäköintipaikkojen määrä vähenee entisestään.

Pysäköidyt autot haittaavat lumenpoistoa, minkä vuoksi pysäköintiä rajoitetaan lumitöiden vuoksi eri tavoin. Tänä talvena meillä on talvipysäköintikokeiluja useissa kaupunginosissa ja joukkoliikennekaduilla on rajoituksia.

Lisäksi mikä tahansa katu voidaan tarvittaessa tyhjentää pysäköidyistä autoista ns. siirtokehotuskyltein. Jos auto on pysäköity kyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Siirtomaksu on vähintään 85 euroa. 

Siirtyokehotuskylttien käytöstä saa etukäteen tietoa netin kautta ja maksuttomilla tekstiviesteillä  Auto pois auran alta -palvelumme avulla.

Lumitilanteen vuoksi Helsingin kaupunki tarjoaa asukas- tai yrityspysäköintitunnuksen haltijoille tilapäisiä pysäköintipaikkoja muun muassa eräillä toreilla ja urheilukentillä.

Helsingissä on myös useita pysäköintilaitoksia, joissa ei ole lumiongelmia.

Suosittelemme niiden autojen, joita ei talvella käytetä, säilyttämistä autohotellissamme.

Kenen vastuulla lumityöt ovat?

Vastuu katujen hoidosta on jaettu kaupungin ja tontinomistajien kesken. Kantakaupungissa, eli Hakamäentien ja Koskelantien eteläpuolella,  kaupunki vastaa ajoratojen hoidosta, mutta jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluu vielä nykyään jalkakäytävän kohdalla olevalle kiinteistölle - lue lisää kiinteistön tehtävistä. 

Esikaupunkialueilla ja Etu-Töölössä vastuujakoa on muutettu: näillä alueilla katujen talvihoito kokonaisuudessaan on kaupungin vastuulla.

• Tutustu myös: Liukastumisvaroitus-palvelu

Rakennusvirasto järjestää Helsingin katujen hoidon eli suunnittelee, tilaa ja valvoo pääosan kaupungin vastuulla olevista lumitöistä. Stara on kaupungin sisäinen palvelutuottaja, joka yksityisten urakoitsijoiden ohella vastaa käytännön lumitöistä.

Toivomme, että kaupunkilaiset olisivat kärsivällisiä. Tahallaan emme vaikeuta kenenkään elämää.

Lisätietoa
 

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 2.–15.1.2013 kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.

 

Lehti-, Kuusi- ja Kaskisaaren aluesuunnitelma 2013–2022 ja siihen liittyvä luonnonhoidon toteutussuunnitelma ovat valmistuneet. Suunnitelmien mukaisia luonnonhoitotöitä tehdään jo kuluvan talven aikana ja ne käynnistyvät lähiaikoina Kuusisaaresta alkaen.

Tavoite on ylläpitää metsiköitä mahdollisimman vaihtelevina ja elinvoimaisina sekä lähiluontoa yleensäkin monimuotoisena virkistysalueena. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Metsiköitä hoidetaan etupäässä harventamalla tiheikköjä ja poistamalla huonokuntoisia puita nuoremman puuston tieltä sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Harventaminen parantaa säästettävän puuston elinolosuhteita ja auttaa puita kehittymään terveinä ja hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. Vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa poistetaan erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä.

Tavoitteena turvalliset ja monimuotoiset lähivirkistysalueet

Kallioalueet, rannat ja syrjäisemmät metsänosat säästetään pääosin luonnonmukaisempina. Luonnon arvokohteista osa säilyy koskemattomina ja osaa taas hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja sopiviin kohtiin myös lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan.

Metsätöistä tiedotetaan maastotauluin työmaan etenemisen mukaan. Lisäksi lähiasukkaille jaetaan tiedotteita. Työmaan ja koneiden läheisyydessä on syytä noudattaa varovaisuutta.

Lehti-, Kuusi- ja Kaskisaaren suunnitelmiin voi tutustua rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) sekä viraston verkkosivulla, täällä >>.

Luonnonhoidon toteutussuunnitelma löytyy täältä >>.

LISÄTIETOJA:
työnjohto: Stara /Matti Selänniemi, puh. 0500 608 390
suunnittelu: Rakennusvirasto /Markus Holstein, puh. 09 310 64829
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Luonnonhoitosuunnitelman mukaiset työt aloitetaan alkuvuodesta 2013. Työt perustuvat yleisten töiden lautakunnan hyväksymään Puotilan, Vartioharjun ja Fallpakan aluesuunnitelmaan ja siihen liittyvään luonnonhoitosuunnitelmaan.

Tavoitteena on ylläpitää metsiköitä mahdollisimman vaihtelevina ja elinvoimaisina sekä lähiluontoa yleensäkin monimuotoisena virkistysalueena. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Metsiköitä hoidetaan poistamalla huonokuntoisia puita, harventamalla tiheimpiä metsän osia sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Harventaminen parantaa metsään jäävien puiden elinvoimaisuutta ja parantaa niiden kerroksellisuutta. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä.

Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus-ohjelman pääperiaatteita.

Luonnonarvot otetaan huomioon, joka nurkkaa ei käsitellä

Suurin osa suunnittelualueesta jää kokonaan luonnontilaan. Lisäksi asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevat metsänosat säilyvät pääosin luonnontilassa. Lisäksi luonnon arvokohteet säilyvät koskemattomina ja osaa hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan. Lintujen pesintäkaudella 1.4.–31.7. ei tehdä pesintää haittaavia töitä.

Hoitotoimista tiedotetaan asukkaille lähitaloihin jaettavin tiedottein sekä maastotauluin.

Puotilan, Vartioharjun ja Fallpakan luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan voi tutustua rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) ja verkkosivulla, täällä >>.

LISÄTIETOJA:
työnjohto: Stara/Kari Vuosalmi, puh. 09 310 788 04
suunnittelu: Rakennusvirasto/Antti Siuruainen, puh. 09 310 75252
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 9.–22.1. kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


ETU-TÖÖLÖ JA MEILAHTI

Helsingin kaupungin Talvipuutarha täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlavuosi alkaa työn merkeissä kun ruusutarhan lehmukset leikataan. Lehmusten versot leikataan eli lehdestetään joka toinen kevät samasta kohtaa oksien päistä, joihin kehittyy vähitellen selvästi havaittava silmu- ja versopatti.

Leikkauksen tarkoituksena on pitää puut ja kujanne muodossaan sekä tietyssä korkeudessa. Leikkauksella haetaan myös juuriston ja latvuksen tasapainoa ja näin puut kestävät esim. myrskyjä jossakin määrin paremmin verrattuna leikkaamattomiin puihin.

Ruusutarhan lehmusten lehdestäminen eli leikkaaminen ”kruunumuotoon” on ainutlaatuista Helsingissä. Euroopassa plataani on lehmuksen ohella yleisesti tällä tavalla leikattu puu.

Lehmusten kruunuleikkausta on mahdollisuus seurata 14.–25.1.2013 paikan päällä osoitteessa Hammarskjöldintie 1. Ruusutarha on aidattu alue ja portit on suljettu myös leikkaustyön aikana turvallisuussyistä. Työtä voi seurata aidan takaa.

Kuutiomuotoon leikattuja lehmuksia voi käydä katsomassa mm. Viherniemenpuistossa Hakaniementorin laidassa ja Engelinaukiolla Eirassa.

Lisätietoja puiden leikkaamisesta:
Pekka Savolainen, Stara, puh. 050 383 6118
Keijo Pulkkinen, Stara, puh. 050 530 5022

Juhlavuodesta:
Päivi Apajalahti, rakennusvirasto, puh. 050 559 2554
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Faktanurkka:

Talvipuutarhan on suunnitellut arkkitehti Karl Gustaf Nyström ja sen rakennutti kenraalimajuri Jacob Julius af Lindfors. Lindfors lahjoitti talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle, joka piti alueella puutarhakoulua. Kaupunki osti vuonna 1907 talvipuutarhan ja alueen muut rakennukset. Näin paikalle syntyi uusi kaupunginpuutarha. Lahjoittajan tahto oli ettei kaupunkilaisilta peritä pääsymaksua. Edelleen on puutarhaan pääsy maksuton.

Ruusutarhan on suunnitellut ja rakennuttanut kaupunginpuutarhuri Svante Olsson 1924. Tuolloin on myös lehmukset istutettu. Lehmuksia hoidettiin kuutiomuotoon leikkaamalla 2000-luvun alkuun saakka, jolloin leikkaustapa muutettiin nykyiseksi.

Rakennusviraston teettämien asiakas- ja kauppiaskyselyjen mukaan jouluinen Tuomaan markkinat 2012 -tapahtuma on vähitellen kotiutumassa Senaatintorille.

Asiakkaiden kokemukset markkinoiden yleistunnelmasta, valaistuksesta ja myyntikojujen sijoittelusta olivat pääosin myönteisiä. Tuotevalikoimaan oltiin erittäin tyytyväisiä ja yli puolet vastaajista piti hintojakin kohtuullisina.

Kun asiakkailta kysyttiin puuttuuko markkinoilta jotain, eniten mainintoja sai joulumusiikki.

Kauppiaat toivoivat, että myyntikojut sijoitettaisiin siten, ettei Aleksanterinkadun varteen jäisi yksinäistä kojuriviä. Kauppiaatkin toivoivat joulumusiikkia tai muuta ohjelmaa paikalle. Vanhalle markkinapaikalle Esplanadin puistoon kaipasi takaisin alle puolet kauppiaista.

Rakennusvirasto kehittää Tuomaan markkinoita kyselyjen tulosten avulla. Rakennusvirasto pohtii mahdollisuuksia järjestää seuraaville markkinoille muun muassa joulumusiikkia ja glögibaari. Glögibaari vaatii toteutuakseen luvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

Rakennusvirasto järjesti Tuomaan markkinat Senaatintorilla 7.-22. joulukuuta. Mukana oli lähes 140 kauppiasta. Tuomaan markkinat siirrettiin Esplanadilta Senaatintorille vuonna 2011, mikä herätti tuolloin vastustusta.

Lisätiedot:

toimistopäällikkö Timo Korhonen, puh. 09 310 38580

Huonokuntoisia puistopuita poistetaan Helsingin keskustasta ja Töölöstä kuluvan talven aikana. Puiden huono kunto ja vauriot on havaittu kuntoselvityksissä ja normaalin hoitotyön yhteydessä tehtävässä puiden kunnon seurannassa. Osa puista on talvimyrskyjen vaurioittamia.

Töölössä leikataan puista kuolleita ja sairaita oksia, tehdään erikoisleikkauksia ja tuentoja, jolloin puut pyritään säilyttämään ja pitämään turvallisina alueella. Rakenneleikkauksia tehdään pääosin nuorille puille.

Kaatoja ja hoitotöitä tehdään pitkin kantakaupunkia, mm. Lapinlahden, Hietakannaksen, Hesperian, Esplanadin, Eläintarhan, Töölönlahden ja Pasilan alueilla.

Talven aikana katupuita leikataan Ruoholahdessa ja Katajanokalla noin 150.

Poistoja tulee kaiken kaikkiaan noin 20. Lajeina pääosin koivut, haavat sekä huonokuntoiset nuoret (< 10 m) lehmukset ja vaahterat katualueilta.

Työt tehdään kiipeilytekniikalla ja nostokorilla.

Arboristien työt luettelona:

Jalavanpakurin takia joudutaan poistamaan yhteensä 10 jalavaa.
- Kaisaniemenpuisto, 3 puuta
- Kaivopuisto, 4 puuta
- Yrjö Koskisen katu, 1 puu
- Tähtitorninvuori, 2 puuta

Lisäksi useista jalavista poistetaan jalavanpakurin vioittamia latvahaaroja.
- Kaisaniemenpuisto,1 puu
- Kaivopuisto, 8 puuta
- Tähtitorninvuori, 2 puuta

Muita poistoja jotka perustuvat aiempiin puiden kuntoarvioihin on yhteensä 5 kpl.
- Ursininkallio, yksi lattakäävän lahottama saarni
- Köydenpunoja, kaksi hevoskastanjaa
- Tehtaanpuisto, kuivuva jalava
- Siltavuorenranta, kuivuva jalava

LISÄTIETOJA:
puuasiantuntija Juha Raisio, rakennusvirasto, puh. 09 310 38431
työnjohtaja, puiden hoito Sami Kiema, Stara, puh. 09 310 29009
arboristi Miia Kuokkanen, Stara, puh 09 310 70058
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 16.–29.1.2013 kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


KAARELA, HAKUNINMAA, KUNINKAANTAMMI, TUOMARINKYLÄ, PALOHEINÄ, HALTIALA

Rakennusvirastosta on kysytty lupia yleisen alueen käyttöön Ravintolapäivänä. Rakennusvirasto ei myönnä lupia tapahtumaan, mutta ei myöskään halua estää palkittua tapahtumaa. Toivomme kuitenkin, että osallistujat noudattavat seuraavia ohjeita:

1. Myyntipaikkojen tulee sijaita nk. kovilla pinnoilla, kuten kiveyksillä, asfaltilla tai hiekkakäytävillä.

2. Yleistä jalankulkua, liikennettä tai muuta alueen käyttöä ei saa haitata

3. Myyjä vastaa kaupungille ja kolmannelle osapuolelle myyntipaikasta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta.

4. Kaikki roskat ja myymättä jääneet ruoat on kunkin myyjän vietävä pois yleiseltä alueelta omalla kustannuksellaan välittömästi tapahtuman jälkeen.

Helsingin vanhimpiin kuuluvan, vuodelta 1828 peräisin olevan Krookin hautamuistomerkin vierestä kaadetaan sitä jo vuosikausia kasvullaan ahdistanut vuorijalava torstaina 31. tammikuuta. Puu kasvaa Vanhassa kirkkopuistossa aivan muistomerkin kyljessä ja on aiheuttanut vähitellen vuosikymmenien kuluessa kasvavia vaurioita hapertuvaan muistokiveen ja sen metalliaitaan.
Jalava on jonkin naapuripuun siemenestä aikanaan paikalleen muistomerkin kulmalle kylväytynyt.

Krookin hautamuistomerkin kunto on tällä hetkellä erittäin huono. Konservointityöt aloitetaan poistamalla muistomerkkiä vaurioittava puu, joka vääntää jalustan kivilaattoja vinoon ja rikkoo rauta-aitaa. Tämän jälkeen muistomerkki konservoidaan kokonaisuudessaan. Kunnostamattomana huonokuntoinen muistomerkki saattaa aiheuttaa vaaraa puistoa käyttävälle yleisölle ja vähitellen tuhoutuu.

Lisätietoja:
puuasiantuntija Juha Raisio, rakennusvirasto. puh. 09 310 38431
tutkija Satu Taivaskallio, kaupunginmuseo, puh. 09 310 79406

Mikä Krookin muistomerkki?
Kampin alueelle perustettiin ensimmäiset hautausmaat jo 1690-luvulla nälänhädän ja tautien uhreille. Ankarana ruttovuonna 1710 haudattiin alueelle 1185 helsinkiläistä. Rutto surmasi tällöin 2/3 kaupungin asukkaista. Nykyisten Annankadun ja Bulevardin kulmaukseen oli haudattu 1740-luvulta lähtien Viaporin linnoitustöihin osallistuneita sotilaita.

Vuonna 1786 päätettiin perustaa uusi hautausmaa kaupungin ulkopuolelle Kamppiin tykistön sekä ruttoon ja nälkään kuolleiden hautausmaitten viereen. Kampin hautausmaa otettiin käyttöön 1790 ja se toimi n. 40 vuotta kaupungin seurakuntalaisten viimeisenä leposijana. Hautausmaaksi suunniteltu alue oli osa 1710-luvun ”ruttokirkkomaata” ja oletettavasti tästä juontaa juurensa alueen uudempi, kaupunkilaisten käyttämä nimi ”Ruttopuisto”. Hautaaminen Kamppiin päättyi vuoden 1829 syksyllä ja tämän jälkeen alue kaavoitettiin puistoksi.

Senaatinjäsen, valtioneuvos Johan Magnus Krook (1760–1828) oli Kampin hautausmaalle haudatuista virkamiehistä arvovaltaisimpia. Muistomerkin alla lepää myös hänen toinen puolisonsa, Gustava Fredensköld. Molemmat menehtyivät tammikuussa 1828 rintatulehdukseen. Muistomerkki pystytettiin samana vuonna.

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 23.1.–5.2.2013 kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


TAPANINKYLÄ

Myllypuron keskusta ja metroaseman ympäristö on tiivistynyt ja saanut uutta ilmettä viime vuosina kun alueelle on rakennettu runsaasti asuntoja, toimipaikkoja ja palvelupisteitä. Rakentamisen painopisteen oltua pitkään Kehä I:n länsipuolella, alkaa lähimmän parin vuoden aikana nousta asuntoja myös väylän itäpuolelle.

Kaupunkikuvaa hallinneen entisen kivihiilivoimalan tontti on asemakaavan muutoksen myötä vaihtumassa suuresta logistiikka- ja varastokentästä asuinkortteleiksi. Voimalaitoskorttelin asuntorakentaminen alkaa Kontulantien varresta kaava-alueen länsireunan kerrostaloista. Helsingin Energian huippulämpökeskus ja sähköasema jatkavat toimintaansa tontin eteläosassa.

Suunnittelualue rajautuu Kehä I:een, Kontulantiehen ja Kontulan pientaloalueeseen.

Vuonna 2012 hyväksyttyjen katusuunnitelmien mukaisesti alueelle tulevat uudet kadut ovat Vienankatu, Kontokinkatu, Vuokkiniemenkatu, Haikolankatu, Pirttilahdenkuja, Akonlahdenkuja ja Uhtuankuja. Jalankulku- ja pyörätiet ovat Vuonnisenpolku, Jyskyjärvenpolku, Paanajärvenpolku, Uhtuanpolku ja Latvajärvenpolku.

Kaduista rakennetaan ensin Vienankatu ja Vuokkiniemenkadun pohjois-eteläsuuntainen osuus. Uuden asuntoalueen yhteys katuverkkoon tulee Vienankatua pitkin.

Tulevaisuudessa parannetaan myös yhteyksiä asuntoalueilta metroasemalle ja Myllypuron keskuksessa oleviin palveluihin. Hankkeet Kehä I:n alittaviksi ja ylittäviksi kevyen liikenteen väyliksi käynnistyvät myöhemmin.

Katurakentamisen yhteydessä rakennetaan alueen meluvallit ja -aidat sekä vesijohto- ja viemäriverkko. Uhtuankujan ja Akonlahdenkujan alueella olevat vanhat raskaan polttoöljyn säiliöt puretaan syksyllä 2014 ja korvaavat säiliöt sijoitetaan maan alle voimalaitosrakennuksen eteläpuolelle.

Varastotoimintojen purku tontilla on meneillään ja katuja päästään rakentamaan tulevana keväänä. Kaikki kadut saadaan käyttövalmiiksi vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja:
projektinjohtaja Anne Tanhuanpää, rakennusvirasto, puh. 09 310 38428
projektinjohtaja Juha Väätäinen, rakennusvirasto, puh. 09 310 38547
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Seuraavat katusuunnitelmat pidetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti nähtävillä 23.1.–5.2.2013 kello 9–15 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä tällä verkkosivulla (www.hkr.hel.fi/suunnitelmat).

Mahdolliset muistutukset on toimitettava ennen nähtävilläoloajan päättymistä kirjallisesti yleisten töiden lautakunnalle, osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Yleisten töiden lautakunta, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki).

Suunnitelmat ovat pdf-muodossa.


MUNKKINIEMI, LAAJASALO

Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteenotetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 Helsinki. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.

Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin.

Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelussa os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, 60 vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Luettelo on nähtävillä myös tällä verkkosivulla.

Rakennusvirasto siirtää kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan talteenotetut ajoneuvot siirtokeskuksesta osoitteesta Jäähdytintie 12, 00770 Helsinki. Ajoneuvo luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut on maksettu.

Siirrettyjen ajoneuvojen siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja rekisteriote tai selvitettävä oikeus ajoneuvoon muulla tavoin.

Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo 8.00-17.30. Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelussa os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, 60 vuorokauden ajan, minkä jälkeen lunastamatta jääneet ajoneuvot siirtyvät kaupungin omistukseen. Luettelo on nähtävillä myös tällä verkkosivulla.

Helsingin kaupungin rakennusviraston toiminta käynnistyi 135 vuotta sitten, kun 29.1. tammikuuta 1878 kaupunginvaltuusto vahvisti silloisen rakennuskonttorin johtosäännön.

Vakituisia työntekijöitä rakennuskonttorilla oli perustamisajankohtana seitsemän, ja esimerkiksi katujen yhteenlaskettu pituus vuoden 1878 Helsingissä oli 28 kilometriä; vuonna 2013 henkilökuntaa on 476 ja katukilometrejä 1700.

Suurimmillaan viraston henkilöstömäärä oli vuonna 1918, jolloin tuntipalkkaisia työntekijöitä oli 7081.

Virasto on todellinen emovirasto, virastojen äiti, jonka alkuperäisistä toiminnoista moni on lohkaistu vuosien varrella pois, mikä on samalla synnyttänyt uusia toimijoita.

Vuonna 1927 siirrettiin satama- ja rautatieosasto satamalaitokselle. Neljä vuotta myöhemmin siirtyivät asemakaava- ja kaupunkimittausosastot tulevaan kiinteistövirastoon, josta kaupunkisuunnitteluasiat jatkoivat matkaansa vuonna 1964 perustettuun kaupunkisuunnitteluvirastoon.

1980-luvulla jätehuolto siirtyi silloiselle YTV:lle ja viemärilaitostoiminnot vesilaitokselle, joka on nyt osa HSY:tä.

Tuorein suuri muutos oli tuottajapuolen erottaminen tilaajasta, mikä synnytti Staran vuonna 2009.

Kaikkein uusimmat muutokset ovat puolestaan olleet joidenkin yleisten alueiden lupien myöntämisen ja tontinomistajille kuuluvan kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen valvonnan siirtyminen takaisin vanhan emoviraston huomaan.

Onko siis suunta kääntynyt takaisin vanhan emoviraston siipien alle? Tulevaisuus näyttää.

Rakennusvirasto vastaa Helsingin katu‐ ja viheralueista sekä kaupungin toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta.

Merkkipäivää virasto viettää työn merkeissä.

Lisätiedot:

viestintäpäällikkö Maria von Knorring, puh. 09 310 38395

Helsingin kaupungin Talvipuutarha täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlavuosi alkaa työn merkeissä kun ruusutarhan lehmukset leikataan. Lehmusten versot leikataan eli lehdestetään joka toinen kevät samasta kohtaa oksien päistä, joihin kehittyy vähitellen selvästi havaittava silmu- ja versopatti.

Leikkauksen tarkoituksena on pitää puut ja kujanne muodossaan sekä tietyssä korkeudessa. Leikkauksella haetaan myös juuriston ja latvuksen tasapainoa ja näin puut kestävät esim. myrskyjä jossakin määrin paremmin verrattuna leikkaamattomiin puihin.

Ruusutarhan lehmusten lehdestäminen eli leikkaaminen ”kruunumuotoon” on ainutlaatuista Helsingissä. Euroopassa plataani on lehmuksen ohella yleisesti tällä tavalla leikattu puu.

Lehmusten kruunuleikkausta on mahdollisuus seurata 14.–25.1.2013 paikan päällä osoitteessa Hammarskjöldintie 1. Ruusutarha on aidattu alue ja portit on suljettu myös leikkaustyön aikana turvallisuussyistä. Työtä voi seurata aidan takaa.

Kuutiomuotoon leikattuja lehmuksia voi käydä katsomassa mm. Viherniemenpuistossa Hakaniementorin laidassa ja Engelinaukiolla Eirassa.

Lisätietoja puiden leikkaamisesta:
Pekka Savolainen, Stara, puh. 050 383 6118
Keijo Pulkkinen, Stara, puh. 050 530 5022

Juhlavuodesta:
Päivi Apajalahti, rakennusvirasto, puh. 050 559 2554
Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi

Faktanurkka:

Talvipuutarhan on suunnitellut arkkitehti Karl Gustaf Nyström ja sen rakennutti kenraalimajuri Jacob Julius af Lindfors. Lindfors lahjoitti talvipuutarhan Suomen Puutarhayhdistykselle, joka piti alueella puutarhakoulua. Kaupunki osti vuonna 1907 talvipuutarhan ja alueen muut rakennukset. Näin paikalle syntyi uusi kaupunginpuutarha. Lahjoittajan tahto oli ettei kaupunkilaisilta peritä pääsymaksua. Edelleen on puutarhaan pääsy maksuton.

Ruusutarhan on suunnitellut ja rakennuttanut kaupunginpuutarhuri Svante Olsson 1924. Tuolloin on myös lehmukset istutettu. Lehmuksia hoidettiin kuutiomuotoon leikkaamalla 2000-luvun alkuun saakka, jolloin leikkaustapa muutettiin nykyiseksi.

Rakennusviraston teettämien asiakas- ja kauppiaskyselyjen mukaan jouluinen Tuomaan markkinat 2012 -tapahtuma on vähitellen kotiutumassa Senaatintorille.

Asiakkaiden kokemukset markkinoiden yleistunnelmasta, valaistuksesta ja myyntikojujen sijoittelusta olivat pääosin myönteisiä. Tuotevalikoimaan oltiin erittäin tyytyväisiä ja yli puolet vastaajista piti hintojakin kohtuullisina.

Kun asiakkailta kysyttiin puuttuuko markkinoilta jotain, eniten mainintoja sai joulumusiikki.

Kauppiaat toivoivat, että myyntikojut sijoitettaisiin siten, ettei Aleksanterinkadun varteen jäisi yksinäistä kojuriviä. Kauppiaatkin toivoivat joulumusiikkia tai muuta ohjelmaa paikalle. Vanhalle markkinapaikalle Esplanadin puistoon kaipasi takaisin alle puolet kauppiaista.

Rakennusvirasto kehittää Tuomaan markkinoita kyselyjen tulosten avulla. Rakennusvirasto pohtii mahdollisuuksia järjestää seuraaville markkinoille muun muassa joulumusiikkia ja glögibaari. Glögibaari vaatii toteutuakseen luvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.

Rakennusvirasto järjesti Tuomaan markkinat Senaatintorilla 7.-22. joulukuuta. Mukana oli lähes 140 kauppiasta. Tuomaan markkinat siirrettiin Esplanadilta Senaatintorille vuonna 2011, mikä herätti tuolloin vastustusta.

Lisätiedot:

toimistopäällikkö Timo Korhonen, puh. 09 310 38580