Kanikannan rajoittaminen rakennusviraston hallinnoimilla julkisilla viheralueilla sujui 31. maaliskuuta päättyneellä metsästyskaudella odotetusti. Kaneja pyydystettiin 1.9.2012–31.3.2013 verkoilla ja loukuilla, hillerin avulla sekä metsästysjousilla. Puistoalueilta saatiin saaliiksi noin 700 kania. Eniten kaneja tavattiin Pasilan, Haagan, Pitäjänmäen, Kallion, Oulunkylän, Ruskeasuon, Toukolan ja Vallilan puistoista.
Helsingin kaupungin viheralueiden kanimäärää on saatu pienennettyä merkittävästi muutamassa vuodessa. Pitkäjänteisellä kannan rajoittamisella on pystytty estämään puistoalueiden kanikannan kasvu sekä pitämään talviaikainen kanikanta pienenä. Näin on pääosa potentiaalisista kanien aiheuttamista syöntivahingoista on jäänyt syntymättä.
Pienentyneen kanikannan kurissa pitäminen vaatii jatkossa vähemmän resursseja ja niinpä kanikannan seurantaan ja kannan rajoittamiseen varattua rahamäärää on pystytty asteittain pienentämään. Vuodelle 2013 on toimintaan varattu 186 000 euroa.
Arvokkaimpien ja herkimpien puistoalueiden kasvillisuutta on suojattu jo usean vuoden ajan metallisilla kaniverkoilla, mikä on osaltaan ehkäissyt kanivahinkojen syntymistä. Kaniverkot kuuluvat rakennettavien uusien puistojen perusvarustukseen kanien esiintymisalueella.
Lisätietoja:
Metsävastaava Vesa Koskikallio, rakennusvirasto, puh. 09 310 38452
Projektipäällikkö Antti Rautiainen, Stara, puh. 09 310 22004
Kanifaktaa:
Villikani (Oryctolagus cuniculus) on laumaeläin ja kuuluu jäniseläinten lahkoon. Se on kasvinsyöjä, joka syö luonnossa kesällä heinää, versoja ja oraita, talvella versojen päitä, havupuiden silmuja ja puun kuorta.
Villikani on noin 40–45 sentin pituinen ja lyhytkorvainen. Se painaa 1,2–2,0 kiloa. Villikanit ovat ruskeanharmaita ja hännän alapuoli on vaalea. Kanit rakentavat koloverkostoja. Ne saavat 2–8 poikasta kerrallaan.
Helsingin urbaani villikani on kaupunkiluontoon päästetyn tai karanneen kesykanin suora perillinen. Villikaneja on havaittu runsaasti keskustan ja kantakaupungin puistoissa ja puutarhoissa. Havaintoja on Kaivopuistosta aina Haltialaan asti. Lännessä havaintoja on Helsingin ja Espoon raja-alueelta. Itään levittäytyminen on ollut hillitympää, mutta yksittäisistä villikaneista on havaintoja mm. Viikistä ja Marjaniemestä. Myös Malmin ja Hietaniemen hautausmaat kärsivät niistä.
Helsingin villikanit ovat selvinneet luonnossa lähinnä Helsingin aiempien vähälumisten ja lämpimien talvien sekä luonnollisten vihollisten puuttumisen takia.
Kuva: Päivi Leikas