Toistaiseksi elohopea on Helsingin lämpömittareissa pysytellyt kiitettävästi plussan puolella. Lumentuloon maailman toiseksi pohjoisimmassa pääkaupungissa on kuitenkin pakko varautua joka talvi – tuli lunta sitten taivaalta tai ei. Ilman erityisliikennejärjestelyjä sekä tehokkaasti suunniteltua ja toteutettua lumenpoistoa kaduilta ja teiltä liikenne olisi kaaoksessa.
– Normitalvena lunta poistetaan Helsingistä 40 000 kuormallista, mutta esimerkiksi talvella 2010–2011 lunta siirrettiin 300 000 kuormallista, kertoo ylläpitoinsinööri Anna Keskinen rakennusvirastosta.
Lumilogistiikassa riittää haasteita
Lumimäärän mittayksikkö kuorma tarkoittaa noin 15 kuutiota lunta. Yksi kuutio vastasatanutta lunta painaa noin 100 kiloa, mutta pakkaantunut lumi voi painaa jopa kolme tai neljä kertaa enemmän.
Perinteisesti aurattu lumi on kuljetettu jonnekin kaupungin kahdeksasta lumenvastaanottopaikasta, joista suurimmat sijaitsevat Hernesaaressa, Viikissä ja Maununnevalla. Hernesaaressa lumi kipataan mereen, Viikissä se sulatetaan, ja Maununnevalla lumesta rakentuu talven aikana valtava vuori, joka usein sulaa lopullisesti vasta loppukesästä.
Ensisijaiset vastaanottopaikat vetävät yhteensä 170 000 kuormaa lunta sen jälkeen turvaudutaan varapaikkoihin, joita on noin parikymmentä.
Uutena vaihtoehtona perinteisille vastaanottopaikoilla ovat pienemmät lähilumipaikat, joita rakennusvirasto on kartoittanut ympäri Helsinkiä. Niitä on toistaiseksi joitakin kymmeniä.
– Lähilumipaikkoja käyttämällä säästetään aikaa ja rahaa, kun kaikkea lunta ei tarvitse siirtää kauempana oleville vastaanottopaikoilla, Keskinen kertoo.
– Se nopeuttaa aurausta ja vähentää myös lumilogistiikan päästöjä kuorma-autoajelun vähentymisen myötä.
Liikenteen sujuvuus taattava
Lumen auraaminen ja poissiirtäminen eivät riitä talvisen kaupunkiliikenteen pyörien pyörimässä pitämiseen. Aiempien talvien tapaan tulevana talvena pysäköintiä rajoitetaan raitiovaunukaduilla ja joillakin kaduilla otetaan talvikuukausina käyttöön vuoropysäköinti tai muita pysäköintijärjestelyjä helpottamaan niiden aurausta.
Pysäköintipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi kaupungin kenttiä ja toreja otetaan talvella pysäköintikäyttöön.
– Väinö Tannerin kenttä, Hesperianpuiston hiekkakenttä ja Kasarmitori, Keskinen luettelee talvipysäköintiin kaavailtuja kantakaupungin alueita.
– Olemme suunnitelleet tänä talvena avaavamme nämä torit ja aukiot pysäköinnille jo kauden alussa.
Unohdetut autot aurauksen esteenä
Yksi jokatalvinen ongelma lumien poistossa ovat kadunvarsille pysäköidyt ”kesäautot”, joita niiden omistajat eivät käytä talvisin. Ne hautautuvat lumikinokseen ja estävät aurausta.
– Helsinkiläisille, joilla on asukaspysäköintitunnus, on tarjolla autoille ilmainen talvisäilytys Kalasataman autohotellissa, Keskinen kertoo.
– Se on käytännössä aidattu ja videovalvottu alue, jossa käyttämätön auto säilyy turvassa talven yli.
- Tietoa Helsingin katujen aurausaikataulusta ja niihin liittyvistä pysäköintijärjestelyistä: www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki
- Autohotelli
Teksti: Petteri Harjula