Vuonna 2012 Helsingin kaupungin energiankäyttö tehostui. Uusi raportti avaa toimenpiteiden laajan kirjon.
Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä uusien energiatehokkuussopimustoimenpiteiden aikaansaama energiansäästö oli noin 74,51 gigawattituntia. Se vastaa lähes 29 000 kolmihenkisen kerrostaloperheen vuosittaista sähkönkulutusta.
Helsingin energiansäästöneuvottelukunnan uudesta raportista käy ilmi, että energiatehokkuuden edistäminen ja hiilidioksidipäästöjen vähennys eteni vuonna 2012 määrätietoisesti. Neuvottelukunnan työtä koordinoi rakennusvirasto.
Helsingin kaupunki kulutti energiaa vuonna 2012 yhteensä 1 719 gigawattituntia. Suurin osa eli lähes 91 prosenttia käytetään kaupungin kiinteistöissä. Noin viisi prosenttia energiasta kuluu raitiovaunuissa ja metrossa, kolmisen prosenttia menee ulko- ja liikennevaloihin. Autot ja työkoneet sekä yleiset alueet käyttävät energiasta kumpikin noin prosentin.
Kaupungin osuus Helsingin alueella käytetystä sähköstä on noin kymmenen prosenttia ja kaukolämmöstä noin 16 prosenttia.
Kiinteistöt avainasemassa
Kun kaupungin kiinteistömassa haukkaa leijonanosan energiasta, rakennusvirasto lienee luonteva valinta vetämään energiansäästöneuvottelukunnan työtä ja pitämään kaikki langat käsissä?
Rakennusviraston johtava energia-asiantuntija Katri Kuusinen ja kehitysinsinööri Pälvi Holopainen myöntelevät, että ehkä näinkin, mutta kaupungin energiansäästötoimenpiteet alkoivat jo 70-luvulla rakennusvirastossa, muut ovat tulleet mukaan vuosien saatossa.
– Vuodesta 1990 rakennusten lämmönkulutus neliömetriä kohden on laskenut 19 prosenttia. Muun muassa koneellisen ilmanvaihdon lisääntymisen ja tietokoneistumisen myötä sähkönkulutus nousi aika pitkään, mutta 2000-luvun loppupuolella sekin saatiin kääntymään laskuun. Trendi on alaspäin, vaikka se vuonna 2012 teki pienen nousun, Kuusinen kertoo.
Vuoden 2012 loppuun mennessä 85 prosentissa kaupungin kiinteistöistä oli tehty energiakatselmus vähintään kerran.
Tavoitteena nollalinja
Helsinki on sitoutunut toteuttamaan uudisrakennuskohteet matalaenergiarakennuksina. Vuonna 2012 valmistuivat Myllypuron terveysasema ja Korttelitalo Kanava. Rakennusvirasto laati palvelurakennuksille tarkat rakentamisohjeet jo vuonna 2010.
– Niitä sovelletaan myös kaikessa peruskorjauksessa aina kun se on mahdollista, Holopainen toteaa.
Kuusinen sanoo, että nykyiset ohjeet eivät kuitenkaan pian riitä, sillä rakennusalan vaatimukset tiukkenevat hurjaa vauhtia.
– Olemme käynnistäneet uusien ohjeiden laatimisen. Kyseessä on lähes 0-energiarakentaminen.
Insinööriajattelusta ihmisiin
Vuonna 2012 energiatehokkuutta edistettiin rakentamisen lisäksi muun muassa kaavoituksessa, ulkovalaistuksessa ja yleisillä alueilla. Kaavoitus ohjaa miten energiatehokasta rakentaminen eri alueilla on – 50 000 katuvalosta on uusittu nyt lähes puolet ja liikennevalot ovat vaihtuneet ledeiksi. Turhia porras- ja alikulkusulatuksia järkeistettiin. Yksin tietokoneiden käyttöjärjestelmän modernisoiminen säästi energiaa 738 000 euron edestä.
Viimeisinä vuosina insinöörilähtöinen laiteajattelu on kuitenkin saanut antaa entistä enemmän sijaa uusille ajatuksille. Tästä malliesimerkkejä ovat Kuusisen ja Holopaisen mukaan vaikkapa tuhat koulutettua ekotukihenkilöä.
– Nykyisin pohditaan paljon rakennuksissa toimivien ihmisten roolia: miten heitä motivoidaan ja saadaan heidät ymmärtämään, että jokapäiväisillä toimilla on ratkaiseva merkitys, Kuusinen sanoo.
Virastot tekevät toimintasuunnitelmat
Eri virastot ovat sitoutuneet energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen kymmenin sopimuksin ja ohjelmin.
Tärkeimmät niistä ovat Kuntien energiatehokkuussopimus ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. Kaupungin hallintokunnille on asetettu sitova vuosittainen kahden prosentin energiansäästötavoite. Vertailuvuotena käytetään vuotta 2010.
Tavoitteeseen pääsemiseksi virastojen on laadittava toimintasuunnitelmat. Vuoden 2012 loppuun mennessä niitä oli valmiina 17 ja tekeillä 11. Ne kattavat merkittävän osan kaupungin energiankulutuksesta.
– Olemme auttaneet muita virastoja suunnitelmien tekemisessä. Meillä on tehty runko, jota virastot ovat sitten voineet soveltaa omien tarpeidensa mukaan, Holopainen kertoo.
Energiankäytöstä kattavasti
Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2012 -raportti antaa kattavan käsityksen kaupungin energiankulutuksen, päästökehityksen ja energiansäästötoimien tilasta. Raportissa arvioidaan myös energiatehokkuudesta koituneita säästöjä.
Helsinki on edennyt suunnitelmien mukaisesti energiatehokkuussopimustensa tavoitteissa. Raportista selviää miten se tehtiin vuonna 2012.