Maa- ja kiviainesta liikkuu paljon, kun kaupunkia rakennetaan. Hyvä suunnittelu ja tehokas tiedonvaihto ovat valttia, jotta rahaa säästyy, eikä ympäristöä kuormiteta tarpeettomasti.
Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia maa- ja kiviaineksia. Vastaavasti rakentamisessa niitä kaivetaan ja siirrellään kuorma-autoilla noin 13 miljoonaa tonnia. Vuosittain noin 3 miljoonaa tonnia poistuu kierrosta ja läjitetään maanvastaanottopaikoille.
Projektinjohtaja Mikko Suominen rakennusvirastosta kertoo, että Helsingin tonttipulan ratkaisemisessa merenrantojen täyttäminen on yksi apukeino.
– Tälläkin hetkellä merta täytetään, ja suurin osa Helsingin rannoista on rakennettu meren päälle.
Yhteistyöstä voimaa
Helsinki ei voi yksinään ratkaista ylijäämämaiden kierrätystä, joten se tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Ympäristövaikutusten arvioinnit ja lupaprosessit vievät vuosia, mutta tuloksia syntyy.
Kaupungin omien työmaiden välillä kierrätys toimii hyvin. Starassa toimii tukihenkilö, joka hoitaa asiaa.
– Lisäksi yksityiset rakentajat ovat kehittäneet kätevän Maapörssi-palvelun. Sen kautta he kierrättävät työmailta tulevia ylijäämämaa-aineksia ja hankkivat tarvitsemiaan maa-aineksia.
Toiminnalle syntyi tarve vuoden 2011 alussa, kun Vantaa lopetti maa-ainesten vastaanoton Helsingistä, kertoo Suominen.
Tavoitteena lyhyt kuljetusmatka
Kivenmurskaamot ja maa-ainesten välivarasto- ja käsittelykentät aiheuttavat kaupunkilaisissa huolta.
– Tavoite on välttää kymmenien kilometrien rekkarallia. Parhaimmillaan massat pystytäänkin käyttämään muutaman kilometrin säteellä syntypaikalta, Suominen toteaa.
Viikinmäen alueella on yksityisen toimijan pysyvä murskaamo, ja lisäksi niitä voidaan perustaa työmaille väliaikaisten lupien turvin. Murskaamon suojaetäisyys asutukseen on vähintään 300 metriä.
Välivarasto-käsittelykenttiä on kaupungissa tällä hetkellä neljä. Alueiden yhteispinta-ala on yli 30 hehtaaria.
Meri apuna
Savea, silttejä ja muita heikkolaatuisia ylijäämämaita voidaan hyödyntää sementtiin ja voimalaitostuhkiin sekoitettuna maastomuotoiluun, kuten Vuosaaressa on tehty. Toisaalta pilaantumattomia ruoppausmassoja voidaan läjittää mereen.
– Aluehallintoviranomainen eli avi myöntää vesi- ja ympäristöluvat. Pienemmissä pilaantuneen maan kunnostuskohteissa luvan antaa Helsingin ympäristökeskus. Ely-keskus taas on valvova viranomainen, Suominen selventää.