Quantcast
Channel: Rakennusviraston uutiset
Viewing all articles
Browse latest Browse all 396

Helsinkiläisten lempi roihahtaa puistoissa

$
0
0


Kaupunginmuseo selvitti keväällä Hulluna Helsinkiin -näyttelyään varten helsinkiläisten lempipaikkoja. Yli kolmannes paikoista oli Helsingin viheralueilla. Erityisesti Helsingin puistot koetaan tärkeiksi rauhan ja levon sijoiksi, joihin voi paeta kaupungin hulinaa. Monilla on myös romanttisia puistomuistoja.

Eniten mainintoja saivat kantakaupungissa sijaitsevat Kaivopuisto, Esplanadin puisto, Alppipuisto, Seurasaari ja Kallion Karhupuisto, mutta mukana olivat myös muun muassa Roihuvuoren Kirsikkapuisto, Mustikkamaa, Malminkartanon Mätäjoen varsi ja Talin siirtolapuutarha.

 

Tässä esimerkkejä suosikkipaikkojen perusteluista:

Asuin Alppipuiston läheisyydessä tuoreen vaimoni kanssa ja se oli meille 'riiuuajan' yksi kaikkein mieleisimpiä kävelypaikkoja lampineen ja erityisesti mustine joutsenineen - kaikki tämä tapahtui vuosia, vuosia, vuosia sitten.

Bulevardin molemmin puolin olevat vanhat rakennukset ovat niin kauniita. On ihanaa istua puiston penkillä Vanhassa kirkkopuistossa ja katsoa niitä.

Kaivopuiston rannassa yhdistyvät meri, saaristomaisema, Kaivari ja kahvilat. Siksi se olikin ainoa mahdollinen paikka kosia vaimoani ja siten vielä hieman parempi paikka.

Kun elämä ahdistaa tai on vaikeaa, tykkään katsella kauas. Kaivopuiston tähtitornilta näkee moneen suuntaan. Meri ja kaunis taivas on hieno yhdistelmä. Olen Pohjanmaalta kotoisin ja tottunut näkemään pitkälle. Luonto on paras lohduttaja.

Keskuspuisto on metsä keskellä kaupunkia. Sinne voi aina mennä arkea karkuun, kuuntelemaan mustarastasta.

Ulkoilen Lauttasaaren eteläkärjessä lähes päivittäin. Sinne rannoille ajatuksissa olen itkenyt surut ja iloinnut onnet.

Vuosien ajan työmatka kulki Linnunlaulun sillan kautta, mutta erityisen kaunis silta on kesäöisin. Sillä on käyty monia keskusteluja ja haaveiltu enemmän kuin missään.

Miten niin näistä pitäisi valita yksi ainoa? Kaupunkiluonto eli puistot on hieno - kaupunki ei saa olla vain taloja ja katuja. Suomenlinnassa kävin eka kertaa noin 3-vuotiaana Hesan-vierailulla ja joka kerran sen jälkeenkin se on tuntunut aina jotenkin ihmeelliseltä.

Kaivopuiston ranta on ollut lenkki- ja kävelyalueeni varmaan ainakin 50 vuotta. Siellä on purettu työstressit, aviokriisit (avioliitto kesti 43 vuotta, päättyen puolison kuolemaan). Siellä olen itkenyt suruni, leskeksi jäätyäni. Sauvat viuhuvat ainakin 3 kertaa viikossa kuntoillessani mielimaisemissani.

Roihuvuori on muuten aika karu, olutkuppiloiden paljolti täyttämä lähiö. Hyvät ulkoilureitit ovat sen vuoksi tärkeitä, ja japanilainen puutarha on varsinainen rauhan tyyssija. Kaunis kuin mikä; suureksi osaksi Virve Veisterän uutteran suunnittelun ja työn tulos. Siellä viihtyy, hiljentyy ja nauttii luonnosta.

Seurasaaressa olen kävellyt murheet ulos itsestäni, odottanut ihanien asioiden tapahtumista, nauttinut puista ja merestä, voimaantunut. Seurasaari on tuttu ja rakas ja kuitenkin jollakin tavalla joka kerta uusi. Joka syksy jaksan nauraa jalkapallon kokoisiksi lihoneille oraville. Heille kesä on ollut yhtä juhlaa.

Vuoden ympäri Seurasaari! Vanhat "mitenennenelettiin" -rakennukset luonnon keskellä (itsekin oppaana aikanaan). Ylioppilaskirjoituksiinkin luin yhden aitan oven pielessä erinäiset kerrat. Puhumattakaan saaren rantakallioista, jotka kutsuvat suvesta nauttivia...

Sibeliuksen puistossa opettelin lapsena hiihtämään, kun hiihtolatu kulki ympäri puistoa. Myös isoäitini, tullessaan Helsinkiin, halusi istuskella puistossa katselemassa Mechelinkadulla kulkevia linja-autoja. Puistossa kävin syöttämässä kesyjä oravia, joista yksi seurasi minua aina pois lähtiessäni Sibeliuksenkadulle asti. Myös koirani kanssa vietin monia iloisia hetkiä puistossa. Monien muistojen puisto!

Mikä onkaan ihanampaa, kuin eväin varustettuna seurata loppukesän puuvenekisaa ihanan kaupunkimme edustalla Suomenlinnan valleilla!

Olen nuoruudessani 50-luvulla syöttänyt Töölönlahdella isäni kanssa sorsia. 80-luvulla istunut siellä aviopuolisoni kanssa ihailemassa Stadin valaistusta sekä myöhemmin poikani opetellut siellä kävelemään. Muistojen paikka!

 

Kaupunginmuseo selvitti Hulluna Helsinkiin -näyttelyään varten helsinkiläisten lempipaikkoja kyselyllä, joka sai suursuosion. Nyt kaikki tuhat perusteltua vastausta on julkaistu. Lempipaikkoja voi etsiä muun muassa kategorioittain, kuten meri ja rannat, torit ja vihreä Helsinki.

Käyttäjät voivat täydentää sivustoa omilla lempipaikoillaan ja valokuvillaan, pisteyttää muiden tarinoita ja kuvia sekä jakaa niitä Facebookissa ja Twitterissä. Hulluna Helsinkiin -näyttely on esillä Helsingin kaupunginmuseossa 31.12.2015 asti.
 

Rakennusvirasto vastaa Helsingin yleisistä alueista kuten teistä ja viheralueista. Tietoa Helsingin puistoista saa rakennusviraston Vihreät Sylit -sivustolta.

 

Lisätietoja:
Tiedottaja Katri Eranti
puh.  040 501 2024, sähköposti etunimi.sukunimi@hel.fi  


 


Viewing all articles
Browse latest Browse all 396

Trending Articles